Belle Époque Wedding Diary

Ompelin itselleni ja tytöille pöksyjä

Ompelin syyshousuja Noshin farkkucollegesta. Yksivärisestä tylsästä kankaasta syntyi pöksyt minulle ja tytöille. Tämä opetti minulle miten eri materiaalit vaikuttavat kaavoihin ja miten kaikkea et tarvitse piirtää itse sillä valmiilla kaavoilla moni juttu on mietitty valmiiksi.

Taskujen ompelussa käytin silitysnauhaa ja silitin taskut valmiiksi ennen ompelua.

Sain Facebookin ompeluryhmästä kimmokkeen ommella jotain yksiväristä. Kaapissa lojui Noshin alennuksesta haalittu nuden värinen farkkucollege. Ompelin siitä tytöille farkut ja ehkä itsellekin voisi kokeilla. Minulla sattui olemaan myös samanväristä resoria odottamassa.

Löysin kirjaston poistomyynnistä Ottobre 4/2011 lehden 50 sentillä ja siinä oli juuri se malli jonka aamulla olin luonnostellut muistikirjaan. Olin täpinöissäni, sillä lehdessä oli paljon erilaisia lastenkaavoja.

Tein ompelumerkin Ullakan korkkikankaasta klik* ja Lidlin kangastusseja käyttäen. Muistin vasta tätä kirjoittaessani, että ompelumerkki olisi kannattanut pestä ensin.

Kopioin sivulla olevat koristeompeleet tökkimällä kaavaan läpi pisteitä kankaalle ja ompelin pisteiltä toiselle.

Lähdin piirtämään kaavoja leivinpaperille ja leikkelin niitä valmiiksi. Hörpin kahvia ja rallattelin onnesta soikeana. Onpa kiva, kun menee kaikki näin nappiin! No siitä se alamäki sitten alkoi. Rupesin tuijottamaan vieressä pyörivää Pientä. Oho! Kirosin mielessäni, että eikö NE oikeasti osaa kaavoja tehdä sopivan kokoiseksi ja laitoin kuvaa Facebookin ompeluryhmään. Piirtämääni lahjetta olisi melkein voinut käyttää maksimekkona. Ärsytti! No piirränpä ITSE kaavan sitten sopivan kokoiseksi, kun kerran itse olen niin hyvä kaavanpiirtäjä.

Hyvä siitäkin olisi tullut, mutta pitkillä piuhoilla sytytti, että nyt on ihan eri pöksyistä kyse. Käänsin kaava-arkkia ja tajusin, että no joo. Olihan siellä toisella puolella ihan oikean näköistäkin viivaa. Nolotti. Lopulta tajusin, ettei omat piirtelynikään olisi toimineet, sillä vaippoja ei ole meidän 3 v. käyttänyt vähään aikaan.

Housuihin tuli koristetikkaukset eteen, sivuille ja taakse. Olin iloinen, että sain kolme tasaisen näköistä ommelta vierekkäin.

Koristeommel tuli myös eteen taskujen paikalle. Näillä OttoBren kaavoilla tulee varmasti ommeltua useammat.

Onneksi muuten pöksyn ompelu sujui leppoisasti ja olin tylsiin pöksyihin melkoisen tyytyväinen. Koristelin taskun foamista leikatulla 3 tai B-kirjaimella ja askartelin Lidlin kangastusseja apuna käyttäen Ullakan korkkikankaasta ompelumerkin.

Pyysin tytöltä, että voisitko sovittaa? Tyttö huusi takaisin: "Ei ikinä maailmassa". Ompelin seuraavana aamuna yksivuotiaalle peushousut ja kangasta jäi vielä yli.

No mitä minä tein lopulla kankaalla? Pappakalsarit. Tähän ei ole enää mitään lisättävää.

Testasin omaa leggarikaavaa ja koska tässä kankaassa ei ollut niin paljon joustoa kuin trikoossa jouduin ompelemaan haaroihin ja eteen kiilat. Edessä olevaa kiilaa kavensin kuvan oton jälkeen, sillä farkkucollege löystyi käytössä. Haarakiilat olivat silti tarpeen. Mietin, että pitää lisätä kaavaan n. 2,5 lisää samanvaroiksi jos ompelen toiset. Pöksyihin pitää vaihtaa myös paksumpi kuminauha.

Kyllä nämäkin tulevat käyttöön vähän pidemmän paidan kanssa.

500 000 sivunnäyttöä!

Blogini juhli eilen puolta miljoonaa sivunnäyttöä. Ei, blogini ei ole suurin, kaunein, enkä tahkoa sillä rahaa tai materiaa. Mutta se on ihan oma ja tuo jopa iloa ja inspiraatiota meidän arkeen. Toivottavasti se on tuonut jotain hyvää myös teille! Kiitos ja kumarrus!

* Korkkikangas saatu Ullakalta.

Prinsessa pieni täytti 3 vuotta.

Meillä oli Frozen-synttärit ja Pieni kolmivuotias laittoi äidin taidot koetukselle. Lahjaksi piti saada Frozen-kakku ja tein sen kondiittorinsokerista sulatetuin jääkoristein. Iskä halusi Pienelle Frozen-mekon ja se tuli valmiiksi yhtenä yönä.

Frozen Elsa on hurmannut kaikki pienet tytöt.

Meillä oli Pienen 3-vuotis synttärit! Kysyin mitä neitokainen halusi lahjaksi? No Pieni nosti etusormen pystyy ja huusi Frozen-kakun! No niinpä tietysti! Meillä on nonstoppina kuulunut "Let it go!" ja Kesäheinäkin osaa jo hienosti Frozenin käsikoreografiat.

Mietin homman varmaksi ja päätin hankkia pari Frozen-figuuria kakun päälle ja tehdä isomaltoosista jäävuoria, niin kuin muutkin. Pieni sai pyytää haluamansa kaverit maistamaan kakkua ja muuten synttäreitä vietettiin Nokkakiven huvipuistossa.

Nämä Frozen-figuurit löytyivät leluosastolta. Niillä on nyt leikitty kovasti synttäreiden jälkeen.

Isomaltoosikoristeet näyttivät juuri oikeanlaiselta Frozen-jäältä.

Jäävuorikoristeet Frozen-kakkuun

Taas kerran nälkä kasvoi syödessä ja huomasin katsovani brittiläisen sokeritaiteilijan youtube-videota. Opin, että jäävuorikoristeisiin tarvittavaa isomaltoosia voi sulattaa kattilassa, sitä voi värjätä pastavärillä, ja että sen voi jäähdyttää silikonimuottiin. Läpinäkyvä sokerikoriste irtoaa hyvin muotista, kun muottiin on hierottu öljyä.

Huomasin, että isomaltoosi eli kondiittorin sokeri klik ja pastaväri klikpalavat helposti. Keittiössä savusi kerran ja merensininen pastaväri muuttui vihreäksi. Hirveä mikä makea katku! Touhusin koristeita vielä kahden aikaan yöllä ja mies koristeli kotia ilmapalloin ja valkoisin hyrräviirein. Kuulostaako tutulle? Tuli mieleen 2 v. synttärit.

Pieni auttoi omalta osaltaan kakun teossa. Kakku on tehty muuten maidottoman mansikkakakun ohjeella klik, mutta kakussa on Pienen uuden reseptin mukaan 5 kananmunaa ja X-määrä jauhoa. Harmi ettei tullut katsottua mittauksia tarkemmin, sillä pohja oli täydellinen! Tuoreet marjat korvasin litteidenpersikoidenpaloilla, ne ovat nyt hyviä ja makeita.

Vatkasin sokerimassan alle maidottomasta margariinista, perunajauhosta ja tomusokerista "voi"kreemin. Jos mietit miksi jätin sokerimassan noin oudosti, niin siihen on selitys. Minua alkoi inhottaa tuotummansininen sokerimassaväriaineineen, joten jätin suunnittelemani liukuvärjäyksen tekemättä ja tilalle tuli nonparellit. Plääh, ei ikinä mitään sinistä makeaa meille!

Pieni leipoi myös tähtiä sokerimassasta edellisenä päivänä. Massaan kun painoi muotilla kuvan ja leikkasi-irti tähtimuotilla, niin tuloksena oli jääkiteillä kohokuvioituja tähtiä. Tämä sokerimassakoristelu onnistui siis (päivää)alle kolmivuotiaaltakin.

Niin ne kynttilät. Kakkuun piti mahtua vielä kolme kynttilää ja Pienen mielestä kynttilöitä tarvittiin paljon lisää. Sokerimassasta tehdyistä tähdistä tuli tosi kivat! Tähtiin voi painaa myös kirjaimia klik.

Neitokainen tarvitsi myös uuden mekon. Kävimme pariduhdepäivänä Jyväskylän kangaskaupassa ja mies halusi ehdottomasti ostaa Frozen-kankaan Pienelle. Minulle jäi ompelu-urakka. Mekossa on röyhelökaukus ja leveämalli.

Frozen-mekon kanssa piti olla myös kimallekengät. Pieni oli saanut jo aikaisemmin Frozen-nuken synttärilahjaksi. Prinsessapäivä. Viimeksi ompelin tämän Frozen-mekon klik.

Hyvältä maistui ja oli kivat juhlat!

Nyt Weecokselta kodinsisustus kampanjan kunniaksi 10 % alennusta kaikista normaalihintaisista "koti" kategorian tuotteista koodilla WEECOSHOME

Vinkki vinkki tuohon kategoriaan kuuluu myös kankaat!

Koodi voimassa 3.9. saakka! Klikkaa sinne tästä!

Ompelin itse kaarituelliset rintaliivit!

Ompelin ensimmäiset rintaliivit Make Bran kaavoilla ja tarvikkeilla. Tein rintaliivien teosta videopäiväkirjan. Kurkkaa miltä rintsikoiden teko näytti ja arvaa missä kohti meni pieleen!

Rintaliivien kangas on Roon Flash and Rumble.

Ompelin ensimmäiset kaarituelliset rintaliivit. Kimmokkeena ompeluun oli, että saisin maailman ihanimmat itsetehdyt bikinit klik*. Niistä postasin jo aikaisemmin.

Ei varmaan monelle tule mieleen lähteä ompelemaan rintaliivejä, mutta Make Bra:n avulla se on lopulta helpompaa mitä uskoisi. Uskaltauduin testata kun niin moni facebookin ompeluryhmissä oli tehnyt upeat liivit itselle ja tosiaan näin ne ihanat bikinit. Sain Make Bralta klik blogiyhteistyönä bikineitä varten kaavat, ohjeet ja tarvikkeet. Tarvikepaketti oli tosi hyvä sillä ihan puskista en olisi itse osannut etsiä oikeita tarvikkeita eri työvaiheisiin ja materiaalia riitti myös näihin harjoitteluliiveihin. Ohjeita seurasin tabletti ompelukoneen vierellä.

Täytyy kyllä sanoa, että rintaliivien ompelu on ollut haastavinta, mitä olen ompeluharrastuksen parissa tehnyt. Ja hyvä niin, sillä samalla opin niin monta juttua hyödynnettäväksi muihin ompeluihin. Ja sain rohkeutta lisää! Selvisin ensimmäisistä rintaliiveistä kuitenkin voittajana, vaikkakin rimaa hipoen.

Liivit ovat mukavat ja kangas on ihana! Napsaisin lasten syysvaatteisiin tarkoitettua Roon kangasta palasen. Ja mikä parasta sain ne bikinit tehtyä mitä lähdin näiden liivien teolla harjoittelemaan.

Ei pidä antautua ajatukselle, että en osaa, en tee!

Aluksi en kehdannut tehdä näistä liiveistä postausta ollenkaan, sillä minua nolotti. Liivit ovat kaikkea muuta kuin täydelliset, mutta jälkeen päin katseltuna ne olivat ihan ok. Nyt on pakko jo vähän näitä hehkuttaa. Virheitä tulee ja niihin pitää suhtautua oppituntina varsinkin näin harrastuksen alkuvaiheessa. Ei pidä antautua ajatukselle, että en tee kun en osaa. Vähissä olisi tekemiset silloin. Tämä on ihan kannustuksena niille, jotka eivät halua tehdä asioita, koska pelkäävät epäonnistuvansa. Ei se ole niin vaarallista.

Olen alkanut hyväksymään virheitä, sillä ne ovat parhaat opettajat ja seuraavalla kerralla niitä osaa jo välttää paremmin. Nytkin virheistä oppineena osasin jo laittaa bikineihin tuplalycrat ympärykseen ja kuminauhakaan ei mennyt enää rullalle. Huolellisuus vaatii vielä harjoittelua ja ensimmäinen on aina ensimmäinen. Pitäisi vielä malttaa purkaa ja ommella uudelleen.

Tein rintaliivien ompelusta videon ja hihittelin itsekseni katsellessani videolla höpöttävää minää ja noita juttuja mitä tuossa pohdin. Olisin saanut vielä toisen 15 minuuttia kestävän videon noista syvistä huokauksista ja hetkistä jolloin vain tuijotin eteeni. Oli hauskaa ottaa tähän postaukseen kiiltokuvamaiset kuvat ja tämän sympaattisen ja rouhea videopäiväkirja vastapainoksi. Hei, ei se aina mene kuin Strömsössä.

Katso video täältä!

Lisään tuonne kanavalleni klik vielä unboxing-videon .

Huomasit varmaan, että olen sinne koostanut kesän aikana jo monta DIY-video-ohjetta.

Oliko sinulla joku juttu mitä olet aina halunnut kokeilla, mutta olet pelännyt siinä epäonnistuvasi? Meinaatko sitä joskus kokeilla? Tsemppiä hyvin se menee ja vaikkei menekään tulee ainakin kokeiltua.

Näistä tuli minun myrsky mood-rintaliivit. Niin sympaattinen tuo pieni pilvi salamoiden keskellä. Kangas on Roon ja heille on tullut uudet hattukuosit ja ihania lastenvaatteita klik*.

Tekemäni rintaliivit ovat Make Bran DL 3 ja koko 80F. Niissä on käytetty tarvikepakettia ja näitä kaaritukia #401. Koon määrittäminen oli hyvä tehdä ennen mallin valitsemista. Pääset sinne täältä klik*.

Liivit unohtuivat päälleni ja ne oli lopulta hyvät päällä. Lycra ympäryksessä olisi tuonut lisää tukea, mutta nyt ei ainakaan purista.

Kurkkasitko jo Adlibriksen lanka-aleen? Klik*Se päättyy huomenna 27.8.

Meillä on uusi olohuoneen lamppu

Löysin kirpputorilta pölyttyneen ja nuhjuisen suuren kattolampun. Ihastuin lampun moderniin jäiseen ilmeeseen ja minusta se oli ihana. Oliko lamppuni ihan oikea designlöytö?

Uusi valaisin sopii meidän olohuoneen sekatyyliin ja Pentikin kankaista ommelluihin tyynyihin.

Tein mahtavan designlöydön heinolalaiselta kirpputorilta. Kiertelin puisessa pihavarastossa ja katseeni osui tähän outoon ja rumaan valaisimeen. Silmäni nauliintuivat ja päästin varmaankin suustani, että oletpa sinä ruma. Olin ihastunut!

Valaisin oli hyvin likainen ja kellastunut. Se ei ollut enää parhaiden päivien loistossa. Tuijotin vain lampun muotoa. Käänsin katseeni nopeasti pois, ettei myyjä huomaisi, että tuntosarveni olivat alkaneet viuhua. Myyjä kertoi, että se on Kalmar-valaisin. No, nimi ei sanonnut minulle mitään.

Kalmar valaisimessa on kolme kierrosta jääpaloja kiinnitettynä metallipuikoin metalliseen pyöreään levyyn.

Valaisimessa on alapuolella yksi lamppu ja nejä lamppua yläpuolella. Tällä määrällä valaistaan helposti olohuone syyspimeällä.

Mietin lamppua huonosti nukutun yön yli äitini luona jossa oltiin tyttöjen kanssa kylässä. Aamulla päätin, että lamppu muuttaa meille jos se on vain ehjä. Oliko hullua haluta vanha muovinen lamppu ja vielä melko kovaan hintaan? Itseasiassa olin etsinyt uutta olohuoneen valaisinta, mutta mikään niistä ei saanut sitä "oikeaa" tuntemusta aikaan ja kun tunne tulee vainuni on yleensä oikeassa.

Näin silmissäni miten Pieni ihastuisi meidän Frozen-valoon ja miltä se näyttäisi meillä. Ihana!

Kävin ostamassa lampun ja myyjä nosti sen autooni. Minulle tuli hetkellinen ostokrapula, mutta se heltisi kun löysin New Yorkilaisen huutokaupan ilmoituksen lampustani ja siellä hinta oli neljänumeroinen. Voi apua! Oliko lamppuni oikeasti designlöytö?

Jää-aiheesta tulee mieleen Finlandia vodkapullo.

Upea ilmestys tämä J.T. Kalmat valaisin. Valo heijastuu jään läpi kauniisti ja eri suunnista katsottuna valaisin on eri värinen.

J. T. Kalmar jäävalaisin

Kyllä! Lamppuni on siis itävaltalaisen J. T. Kalmarin jäävalaisin nimeltä Ice Glass ja kiinnitysosasta päätellen 60-luvulta. Se painaa noin 9,5 kiloa ja siihen menee 5 kappaletta E27 lamppua. Siinä on 3 kehässä jään muotoisia paloja. Kalmarin valaisimia on ympäri eurooppaa ja esimerkiksi Kremlissä ja Wienin oopperatalossa. J. T. Kalmar toi modernia ilmettä yrityksen perinteikkäämpään kattokruunuvalmistukseen. Ja myös nämä akryylimuoviset jääpaloilla varustetut valaisimet ovat arvokkaita.

Ongelma oli enää pöly lika ja akryylimuovin keltaisuus ja miten saisin lampun putsattua hellävaraisesti. Suihkutin lamppuun Softcaren muovipuhdistusainetta ja sain lian pestyä pois ja keltaisuuskin näytti lähtevän usean pesukerran myötä.

Asensin jo tottuneesti uuden pistotulpan ja sinertävämpää päivänvaloa valaisevat 4000K -lamput ja saimme viimein valaisimen paikalleen. Yyy kaa kooo ja käänsin katkaisimesta! Upea!

Otin alla olevalle videolle, kun sytytin valot!

Syksy on tullut, onko pakko mennä ulos?

Minulla on uudet juoksuhousut! Ompelin ne ihan itse Hellin Poniletti-lycrasta klik*. Ja mikä parasta jättimäinen puhelinkin kulkee mukana.

Säästin bikineihin tarkoitettua Ponybraid-lycraa jouksuhousuihin. Ompelin vihreästä poniletistä jumppaleggarit tytöllekin liikuntakerhoon. Kaavana toimi hyvin normaali leggarikaava.

Ompelin ihanimmat juoksupöksyt ikinä Hellin Ponybraid-lycrasta klik. Kaivoin kaapista parhaiten istuvimmat juoksupöksyt ja tein niistä kaavat leivinpaperille. Helpoin olisi ollut leikata risat pöksyt auki saumoista, mutta sain kuin sainkin pöksyjä vielä säästettyä. Kieli keskellä suuta yhdistelin takaosan ja etuosan lahjepalat yhdeksi kaavaksi. My little pony-ajoista muistuttava kuosi on ihan mahdottoman ihana, joten sitä ei pidä rikkoa turhilla sivusaumoilla.

Nyt kun käyn ulkona pöksyissäni, niin ne keräävät katseita. Niitä on niin mukava ulkoiluttaa, että melkein tekee mieli mennä ulos. No ei oikesti, mutta melkein. Oikeasti haluan hautautua sohvalle neulomaan ja hörppimään teetä odottaen, että tulisi uusi kesä. Onneksi syysaurinko hellii meitä hiekkalaatikon reunalla istujiakin.

Ostin reilu vuosi sitten Asics GEL- Kayano klik* - juoksulenkkarit, koska ne olivat pehmeimmät kengät ikinä. Silloin jalkani olivat kipeät ja turvoksissa ja oli saatava jalkaan jotain pehmeää. Onneksi tuli ostettua, hyvät asfaltilla!

Kävimme lenkillä ja otin kameran mukaan. Mies oli kiltti ja napsi muutaman kuvan.

Leggarit oli mukavat päällä ja monikäyttöiset. Vaihdoin vain kengät ja neuleen ja niillä saattoi mennä jopa ulos syömään. Ihan paras äitiuniformu!

Onko lycra jotenkin erilaista ommella kuin muut kankaat? On ja ei . Tarvitsin vain hyvin terävät sakset leikkaamisvaiheessa ja tarkkuutta ommellessa, kun kangas on aika venyväistä. Ompelin pitkät saumat saumurilla ja lahkeen suut ja kuminauhan kiinnityksen ompelukoneen strech kaksoisneulalla. Tikin pituus oli ihan normaali. Ilman lahkeen jatkamista ompelus olisi ollut hyvin yksinkertainen ja helppo.

Testasin kaavaa pariin otteeseen, kunnes uskaltauduin leikkaamaan pöksyt himotusta lycrasta. Itku meinasi todellakin tulla! Taas kävi niin, että olin bikineihin leikannut palan väärästä kohtaa ja kangas ei riittänytkään. Jouduin toista lahjetta hieman soveltamaan. Nyt tiedän, ettei se ole niin vaarallista jos pala jää leggarin lahkeesta puuttumaan. Aina voi leikata palan toisaalta ja ommella sen kiinni ennen kuin saumuroi housut kasaan. Huomasin vasta, että noin on muuten tehty aika monissa juoksuhousuissa ihan kankaan säästämiseksi. Ehkä se oli onni, sillä sain myös heijastinnauhaa lisättyä lahkeen jatkosaumaan. Ompelin lisäksi bikineissä hyväksi havaitun paksun bokserikuminauhan vyötärölle varmistamaan, että pöksyt pysyvät kyykyissä ylhäällä. Leggareihin ja bikineihin meni yhteensä noin metri kangasta.

Tässä video tuosta säätämisestä. En tiedä itkisikö vai nauraisiko?

Eikä siinä vielä kaikki! Meinasi unohtua! Pöksyissä on paikka puhelimelle vasemman reiden sivulla. Kuminauhassa on kiinni pitkä pussi, johon saan puhelimeni mahtumaan. Kun puhelimet ovat nykyään televisioita, niin on jo tekemistä saada ne mukaan lenkille. Omassa puhelimessa kulkee musiikki, sykemittari ja se mittaa jopa stressin ( mittaako desibelistä?). Se ei todellakaan mahdu tavalliseen taskuun.

Jos ompelutaito ei riitä voisi kankaan viedä ompelijalle vanhojen juoksuhousujen kanssa tai lahjoa joku ompeleva kaveri tähän hommaan. On tuo kangas sitten ihana, vaikka aloittaisi uuden harrastuksen. Vinkkinä Jyväskylän kirjastossa on muuten ompelukone ja saumuri vapaasti käytettävissä lankamaksua vastaan. Siellä on myös ammattilainen neuvomassa. klikkaa tästä.

Ihanaa syksyä! Ei ole pakko mennä ulos, sinne saa mennä.

Jos blogini ei ole tullut vielä tutuksi, niin postauksia voi käydä selaamassa blogit.fi:ssä klik. Siellä on helppo selata kiinnostavat postaukset lävitse.

Kuppikaunottaren uusi elämä!

Sain viimein askarreltua neulatyynyn. Siitä tuli niin kaunis! Tämä helppo, nopea ja niin tarpeellinen kahvikuppineulatyyny koristaa nyt ompelupöytää ja neulat saa poimittua kivuttomasti.

Teekupin lautaselle on hyvä kerätä puolat ja ratkojat.

Näitä puolia käytän ommellessani kaksoisneulalla, mahtuvat samaan piikkiin.

Joskus tarpeellinenkin asia kuin neulatyyny odottaa tekemistä. Meillä neulat ovat olleet purkissa ja niitä sieltä poiminut ja ommellessa taas yrittänyt laittaa takaisin purkkiin. Viimein sain pinnisteltyä ja askarreltua oman naulatyynyn ja sille on ollut tarvetta pitkään. Onneksi tämä askartelu oli helppo ja nopea ja rikkinäinen teekuppikin odotti valmiina uutta elämää varten.

En usko, että idea on omani, sillä olen käynyt Pinterestissä. Sillloin tajunnan virtaan imeytyy kaikenlaista ja niitä saattaa jopa luulla omiksi ajatuksiksi, vaikka ei idean lähdettä muistaisikaan. Se kenen idea on kiitän ja kumarran tämä tuli todella tarpeeseen!

Minulla oli tuo hajonnut Lomonosovin Flower bucket-teekuppi pitkään tiskipöydällä odottamassa, kun en raaskinut roskiinkaan kaunokaista heittää. Harmitti todella paljon, kun se oli mennyt rikki. Mistähän saisin uuden kupin tilalle? Muistatko kun kävimme näiden kanssa piknikillä?

Neulatyynyaskartelu on helppo ja nopea! Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohje menee näin: Tarvitaan teekuppi, ompelujätettä, jotain pientä painoksi, tyynyntäytettä, kangaspala ja liimaa. Paino, ompelujäte ja vanu painetaan kuppiin ja päälle asetellaan kangas ja se liimataan. Käytössä oli Gutterman-liimaa klik*, jota jäi yli kotelolaukkupostauksesta. Videoin koko askartelun ja oli kyllä nopea ja vähän liian helppo homma. Oho neulatyyny on valmis!

Video-ohje teekuppineulatyynyn tekoon

Tein neulatyynyn askartelusta videon. Minusta on kiva tehdä näitä askarteluja itsessään ja jotenkin tuntuu, jos näytän valmiita siloteltuja juttuja blogissa, niin siihen hommaan ei pääse mukaan samalla tavalla kuin olisi meillä pöydän ääressä repimässä liimaa sormista. En ole muuten aikaisemmin kuppiaskartelua tehnyt joten onhan näissä oma autenttisuutensa. Siksi olen ottanut videoille näitä touhujani ja ehkä osaan selittää juttuja paremmin ääneen. Heh ja onhan niitä on hauska katsoa jälkeenpäin ja samalla tirkistellä miltä meillä näyttää tänään. Klikkaa videoon tästä!

Tykkään kovasti NuppuPrint Companyn Sydäntalvesta ja nyt odottelen, että heille ilmestyy syksyn hortensiakuosi. Jos ihan pienen palan sitä saisin...

Nyt kun katselen tätä postausta, tämä tuntui jotenkin tutulle. Ai niin tein kesällä Sydäntalvi-trikoosta kotelolaukun. Klikkaa postaukseen tästä! Suosittelen kurkkaamaan se oli ihan mahtava postaus!

Jos tykkäät blogini kuvista, niin voin kiittää valokuvaushaasteita kehittymisestä kuvaajana ja erityisesti Pienen linnun blogia ja sen Makrotex-haasteita klik. Tiistaisin on siellä kuvahaaste ja nyt aiheena on syksyn merkit. Oma syksyn merkki on tämä syyshortensia.

Askartelun ja ompelun iloa!

Pitääkö kangashamstrausta selitellä?

Miten kangaspala voi tuottaa, niin paljon hyvää fiilistä? Ompelin huputtoman hupparimekon Vimman Hubbabubba-kankaasta.

Ompeluharrastuksen myötä blogissa on näkynyt enemmän asukuvia. Pitäähän ompelukset kuvata! Minusta on tullut oman vaatekaapin designeri ja huippumalli. Hih.

Tiedättekö sen tunteen, kun selaa verkkokauppojen sivua ja kaikki on vähän plääh? Ennen etsin superedullisia löytöjä ja nyt valmisvaatteet eivät enää kutkuta, kun pyöritellään senttejä. Viime aikoina klikkaukset ovat kohdistuneet lähinnä Vimman kankaisiin ja olen odottanut, että sinne tippuisi armonpaloja landeille jotka eivät pääse Helsingin kivijalkakauppaan. Klik päivitä sivua.. - Joko no nyt? Ei taaskaan mitään.

Viime viikolla tunsin suunnatonta riemua kun Tuuliturkki-neulos vilahteli muutama kerran verkkokaupan sivulla ja huhu kertoo, että siellä oli vilahtanut myös Mystical Flowersia. Aika koukuttavan nettipelin Vimma on saanutkaan aikaan. Klik päivitä... - Jes Jackpot! Tänään "voitin"Fisut ja Pandaa ne olivat vielä alennuksessa..

Tämä saattaa kuulostaa jo aika pahalle kangashamstraukselle ja huomaan selitteleväni ostoksia. -Mutku mä ne kuitenkin ompelen. Katso vaikka! Mitä tykkäät hupparittomasta Hubbabubba-hupparista?

Onneksi tilanne ei ole paha. Minun ei tarvitse piilotella kankaita, sillä ne mahtuvat hyvin pystyviikattuna omalle hyllylle kaappiin odottamaan vuoroaan. Ja pöksyjä jää tytöillä lyhyeksi kaiken aikaa.

Minun ihana huputon huppari. Laatikkopaitakaavaan on helma leikattu suoraan ja lisätty resorit. Ihastelin hupparitaskuja, jotka oli piilotettu sisäpuolelle ja ne oli saatava omaan huputtomaan huppariin.

Vimman Bubble gum-kuosi on jollakin lailla ihan kamala, mutta ihastuin siihen silti. Joustocollege tuntuu pehmeältä päällä ja materiaali ei ole mustan väriaineen kovettama, sillä tausta on valkoinen. Voi siis huoletta ommella valkoisilla saumurilangoilla.

Tuntuisiko ostaminen samalta jos ostaisin vain vaikka yhden kalliin valmisvaatteen? Ei, ei tuntusi. Ostoksessa pitää olla twistinä alennus, tai että se on jollakin lailla hankalasti muuten saatavilla vaikka juuri siihen alehintaan. Tässäkin tapauksessa "The chase is better than the catch".

Fiilistelen kangasostosta taas uudelleen ommellessani. Sorrun ompelemaan itselle tutulla laatikkopaita"kaavalla" tai tytöille lähinnä leggareita, mekkoja ja pipoja. Joskus yritetään nostaa rimaa. Hivelevä tunne tulvii yli, kun saan asioita valmiiksi. En voi aloittaa uutta projektia, ennen kuin edellinen on valmis. Ihan jo tekemisen palo pakottaa asioita valmistumaan ja valmistuminen avaa portit uudelle, mitä on jo kovasti odottanut. -Hyrrrr!

En fiilistele ainoastaan Vimmaa, vaan aina kolahtaa joku uusi ihanuus. Niin kuin tämä leggareitteni Sarah Design Heimo- joustocollege. Näitä saa myös valmiina leggareina.

Ja sitten taas fiilistellään, kun vaattetta peilailee tai näkee sen toisen päällä. Tunne vain voimistuu, kun joku sanoo ompa kiva ja voi kertoa tehneensä sen itse. Kangaspalaan liittyy siis hirmuinen määrä sitä hyvän olon tunnetta!

Siksi siis parempaa Vimmaa!

Parempaa Papua ja parempaa Aarrekidiä on saatavilla täältä! Klik*

Ompelin tytölle merinovillaisen haalarin!

Ompelin tytölle ihana merinovillahaalarin. Minulla ei ollut valmista kaavaa, vaan kaava syntyi yhdistämällä hupparin ja housujen kaavat. Nyt on meneillään oikea merinovillabuumi! Niin ja sain viimein oman ompelumerkin!

Olin jo aikaisemmin tehnyt samanlaiset pipot koko perheelle. Vuorena on merinovillaa ja päällä Sarah Designin Heimo-collegea. Pipo on tehty Paapiin kaavakirja lapsille klik* pipo-kaavalla. Koko on M.

Kylmät kelit tulevat ja taas ollaan valmiina. Yksi tämän sesongin ehdoton hitti on merinovilla. Se on todella lämmin mutta se ei kuitenkaan kutita, kuten tavallinen villa. Siksi sitä suositaan lasten ja vauvojen vaatteissa. Oletko sinä jo huomannut merinovillahypetyksen?

Ihanan pehmeä ja lämmin kuitu kuivuu myös nopeasti. Se on omiaan välikausipuvun alla, koska se hengittää ja kosteanakin se tuntuu lämpöiseltä. Ompelin jo merinovuorelliset pipot syksyä varten. Ja nyt surrautin isommalle tytölle ihan oman merinovillahaalarin.

Hamstrasin merinovillakangasta Selia-nettikaupasta Kankaiden yöstä ja nyt sen viimein uskaltauduin ompelemaan. Itseasissa turkoosi tähtikangas oli aika hurja omiin silmiin ja kun käänsin nurjan puolen päälle, kangas muuttui minun silmiin juuri oikealle. Farkun sinistä resoria ja saman sävyinen vetoketju löytyivät Jyväskylän kangaskaupalta. Juuri ne oikeat oikeat värit Frozen-haalariin. Meidän 3 -vuotias ihastui täysin.

Merinovillahaalarissa on kasvun varaa. Tuo tähtikuosi ja väri on kaunis näin nurinpäin.

Yhdistin hupparin ja housujen kaavan haalariksi

Tälläkään kertaa minulla ei ollut valmista kaavaa puvun tekoon, vaan yhdistin OttoBre 2011/4 -lehden huppari ja collegehousukaavat. Hyväksi havaitut kaavat sopivat siis tähänkin hommaan hyvin. Sopiva tuli kun mittasin Tytön kaulasta housun haarasaumaan asti ja lisäsin pari senttiä pituutta. Eli nyt kun 104 kokoiset kaavat oli pöydällä pääntiestä housujen koukkuun tuli pituutta 52 cm. Kurkkaa videolta miten kaavat yhdistin!

Miten ompelin?

Ompelin koeversion edullisemmasta kankaasta ja sen jälkeen pääsin ompelemaan haalaria. Minulla oli metrin pala merinovillaa ja se meni miltein kaikki. Ompelin saumurilla(s) ja ompelukoneella (o).

Ompelin(s) ensin housunlahkeet kokoon ja yhdistin ne toisiinsa(s) etuosasta siitä "housu"-osan kohdalta takaosan yläreunaan asti. Sitten ompelin(s) hihat kokoon ja pukuun kiinni. Tämän jälkeen ompelin(s) kaksinkertaiset resorit hihoihin ja lahkeisiin. Vaikein oli taas tuo vetoketju ja sen ompelu(o).

Tein kaulusosan toisen puolen resorista ja siitä tuli vähän lyhyempi, mitä se oli kaavan hupussa. Ompelin kauluksen palat yhteen sivuista ja yläosasta nurjalta puolen saumurilla ja sitten käänsin sen oikein päin ja silitin kauluksen muotoonsa. Ompelin(o) sen reunaan pienet ompeleet. Ompelin(s) kaulusosan kiinni pääntiehen ja se siisti samalla nuo vetoketjun päät. Siistin kauluksen vielä kaksoisneulalla. Sitten pari nepparia ja tuli valmista.

Suunnittelin meille myös oman ompelumerkin. Sjönberg vähän lyhennettynä. Puku näyttää jo vähän enemmän kaupasta ostetulta. Korkkikangas on Ullakalta.

Kesäheinällä on vielä se äitiyspakkauksen merinohaalari. Se on ihana. Täytyy katsoa mahtuuko se enää. Vai ostinkohan viime keväänä jo jonkun? Nyt on jo aika katsoa vaatteet läpi.

Onneksi pukua ei tarvitse ommella itse, sillä lasten merinovillavaatetta löytyy ihan Lekmeriltä klik*.

Täytyy ommella vielä parit merinovillatuubihuivit ja jotain ihanaa itselle. Niin ja voisi vaikka neuloa jotain. Minulla on vielä merinovillalankoja jemmassa, kun niissä on hyvä tarjous! Ihan hamstrattava alennus: 6 kerää 10 eurolla. Tarjoukseen pääset tästä klik*

Kodin ilme muuttui kun sohva vaihtoi paikkaa.

Tein olohuoneeseen uuden järjestyksen. Sohva vaihtoi paikkaa ja kaapille löytyi kaunis paikka tapettiseinältä.

Vanha ukiltani peritty kaappi jäi ennen rappuje alle piiloon. Nyt raputkin alkoivat sopimaan sisustustukseen. Raput ja kaappi tuovat kivaa rytmiä vaaleaan boheemiin skandinaaviseen sisustukseen.

Tiedätkö kun siivous menee liian pitkälle? Taisin ujuttaa imuria liian pitkälle ja päätin lopulta siirtää sohvaa, että saan myös takaa imuroitua. No siinä kävi niin, että lopulta siirtelin huonekaluja uusille paikoilleen imurin huutaessa lattialla.

Tuntuu, että koti uudistui kertaheitolla ja kaunis kaappini sai arvoisensa paikan, no siis puolitoista metriä vasemmalla, mutta kuitenkin. Huonekalut olivat jopa helpot siirtää huopatassujen takia.

On tavallaan onni, etten löytänyt tätä järjestystä muuttaessa, sillä näin kotiin saatiin helposti uutta ilmettä. Vaihdoin vielä syksyisempää Pentikkiä tyynyihin ja pesin lattiat. Siirsin hieman raidallista liinaa prinsessatuolin päältä ja fiilistelin! Ollaan jo aika lähellä omaa sisustushaavettani. Se upea Chesterfield-sohva klik* vielä puuttuu. Se on minun päiväuneni.

Prinsessatuoli oli hormonihuumassa tehty kirppisostos. Ostin sen meille "turvaan". Arkisin se viettää päiväänsä raitaliinan alla. Tosi käytännöllistä. Kaapin päällä on kuvanveistokurssin tuotoksia ja omaa keramiikkaa. Korissa säilytän villalankoja.

Onko tämä lapsiperheen koti?

Kyllä, tämä on lapsiperheen koti, juuri ennen tahmatassujen sisäänmarssia. Lattianpesu on nykyään harvinaista herkkua, sillä lelujen lapioinnin ja imuroinnin jälkeen harvoin on aikaa sille, että ehtisi moppaamaan lattian. Muutamassa sekunnissa lattia on täynnä roinaa, hiekkaa ja ruokaa. Ja kiitoksena pestyyn sohvanpäälliseen on pyyhitty pikkuinen naama.

Otin taas muutaman, kuvan muistoksi hetkestä, että kyllä meillä oli kerran tämmöistä. Matto vielä puuttuu, mutta katsotaan sitä sitten kun sitä ei tarvitse päällystää elmukelmulla. Muistatko vielä mitä on meidän sohvan takana? Kurkkaa sinne tästä!

Jätin taulut nojaamaan seinää vasten Heiskalasta inspiroituneena ja enon tekemä liitutaulu odottaa vielä iskuporakonetta ja proppua. Liitutaululle ei meinannut löytyä seinätilaa, mutta nyt paikka tuli kuin itsestään. Kalmar valaisin ja itse tuunattu jalkalamppu sopivat ihan hauskasti yhteen.

Milloin viimeksi teit uuden järjestyksen? Onko sinulla joku huonekalupäiväuni?

Niin ja voitko arvata? Nämä kuvat on otettu kännykällä. Olen alkanut pitää enemmän ja enemmän puhelimeni kamerasta, siinä on pro-asetukset joilla voi säätää kuvaa. Ostin Galaxy S7 edgen klik*neljä vuotta palvelleen puhelimen tilalle. Ja tällä olen kuvaillut myös videoita.

Pehmeää luomupuuvillaa alennuksessa!

Aarrekidillä on mahtava kangasale. Minulla on ollut työnalla mekko-ompeluksia tytöille ja itselleni. Kurkkaa mitä ompelin Käpy-trikoosta!

Aarrekidin Snakes-joustocollege tuntuu pehmeälle. Se on saalis kankaiden yöstä. Käpy-kangaspala on muisto Jyväskylän kangaspopupista.

Hauska sattuma! Olen pitkän ajan ihastellut Aarrekidin kankaita ja nyt viimein raaskin ottaa kaapistani yhden ihanuuden työn alle.

Ompelin tytöille ja jopa nukellekin Käpy-mekot. Ihastuin niin, että jäin haaveilemaan omasta samistelumekosta. Ajattelin miltä näyttäisin kuvassa mekkoineni pitäen käsistä kahta samanlaisiin mekkoihin pukeutunutta tyttöstä. Aah, niin ihana haave!

Arvatkaapa! Sain kuulla, että Aarrekidillä on kangaskarnevaalit! Ja juuri nämä kankaat ovat alennuksella juuri tämän viikonlopun ajan! Oi ihanuus! Olin postaamassa jotain aivan muuta, mutta tämä alennusvinkki oli ehdottomasti jaettava myös teille!

Ajatelkaapa miten ihanat joulukortitkuvat tulee lapsista käpymekoissa? Palataanpa sitten sovituskuviin.

Tästä linkistä pääsee Aarrekidin kangaskarnevaaleille! *klik

Käpy-trikoo klik* on nyt 15 euroa metri. Materiaali on ihanaa luomupuuvillaa ja siinä on hitusen joustoa. Tästä saisi myös ihanan vauvapeiton, lastenvaatteita ja kaikkea ihanaa. Vinkkinä raskaana oleville!

Mitä sinä ompelisit Snakes-collegesta? klik* Tiesitkö että nämä kuosit ovat suunnittelut Arabian Piilopaikasta tuttu Piia Keto.

Huomasitko, että muutin blogiani hieman! Toivottavasti tykkäät!

Tyttöjen pipoissa on pallotupsut

Neuloin merinovillapipot ja ompelin niihin vuoret ja hauskat pallotupsut. Tässä neuleohje ja video-ohje pallotupsuun.

Otin neulepuikot käteen ja neuloin tytölle merinovillapipot ja sisään ompelin trikoovuoren. Olin jo pyörittelemässä mustasta langasta peruslankatupsua pipon koristeeksi, mutta koska vuoren trikoo oli niin ihana sen oli näyttävä myös ulospäin. Sain mahtavan idean ja ompelin vuorikankaasta pallot tupsuiksi!

Pipon lanka on Baby Merinoa Adlibrikseltä klik* ja yhteen pipoon menee lankaa vajaa kerä. Valkoisessa langassa oli outoja kellertäviä läikkiä siellä täällä. Mietin johtuuko läikät langasta vai kahvista. Muuten lanka tuntui mukavalle käsissä ja se ei kutita samaan tapaan normaali villa.

Pipon vuori on Aarrekidin Käpyä ja se on ommeltuPaapiin Kaavakirjan klik*Pipo-kaavan mukaan. Se on ehdottomasti paras päähäni sopiva pipokaava ja se sattuu myös tytöille.

Pipot ovat lämpöiset ja söpöt. Tuo lanka on nyt tarjouksessa 6 kerää/ 10 e. Mietin jaksaisiko neuloa itselle tuosta huivin ja pipon. Tarjous täällä klik!

Pysähdyimme horsmien luokse kuvaamaan. Ihania haituvia. Vähän kuin lunta!

Ohje merinovillapipoon

Tässä merinovillapipon ohje . Tämä koko on tarkoitettu kolmevuotiaalle.

Lanka Baby Merino, puikot kokoa 3,5

Luo 34 silmukkaa jokaiselle puikolle.

Neulo 4 oikein 4 nurin .. toista 18 kerroksen verran.

Neulo suoraa 22 kerroksen verran.

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan.

Neulo suoraa 9 kerroksen verran.

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan.

Neulo suoraa 5 k.

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan.

Neulo suoraa 3 k

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan.

Neulo suoraa ja kavenna jokaisen puikon alussa ja keskellä vuorotellen kunnes puikoille jää 6.

Kavenna sitten samaan tapaan joka kierroksella ja päättele.

Ompele vuori ja saumuroi myös alareuna. Harsi vuori kiinni pipoon nurjalta puolelta.

Jos pipo-ohjettani haluaa suurentaa aikuiselle ohjeeseen lisätään 2 silmukkaa lisää jokaiselle puikoille yht. 8 ja vauvan piposta vähennetään 2 silmukkaa jokaiselta puikolta yht. -8 .

Ohje tupsuun löytyy videolta.

Tytöt tykkäsivät heti uusista pipoista ja heistä oli kiva painella hassuja tupsuja.

Mitä tykkäät oliko hyvä idea? Aiotko kokeilla trikoopallotupsua?

Ai niin Jyväskyläläiset oletteko käyneet katsomassa 100-vuotta tuhat tulkintaa näyttelyä? Vielä ehdit! Näyttely päättyy 6.10.2017 Se on Holvissa ja voin vain suositella! Näyttely oli täynnä suomalaistaiteen klassikkoja. Klikkaa sinne tästä!

Röyhelöiden haarukointia

Lila on yksi syksyn suosikkiväreistä. Kauniita röyhelöitä näkyy aikuisten ja lasten vaatteissa ja kokeilin tehdä röyhelöt haarukkalaskoksilla. Ainakin vielä röyhelöt ovat pysyneet kääntyilemättä.

Ompelin tytölle munakoison värisestä luomutrikoosta frillamiehustaisen mekon. Super ihana väri! Tytöille lila on yksi lempiväreistä, sillä se tuo mieleen mummin auton. Nyt on ihana etsiä murrettuja värejä ja katsella miten se toimii luonnon väriloistossa. Kaikkialla näkyy röyhelöitä mekkojen miehustoissa ja se on ihan selvästi syksyn trendijuttu.

Haarukalla kääntämällä saa laskoksia melko kivuttomasti. Laskos vai neulataan puseroon ja ommellaan päälle. Röyhelö kääntyy sitten sauman päälle ja se ei sieltä juuri näy.

Mikä ihmeen haarukkafrilla?

Frillanteko on ollut haastavaa sillä röyhelö alkaa kääntyilemään. Kuten jo joskus aikaisemmin tein frillat laskoksina haarukkaa apuna käyttäen, eli haarukkafrillaa.

Tällä kertaa frillassa on nurja puoli päällä päin ja se on käännetty ompelukoneen simpukkaompeleella. Tuli niin siisti, ettei haittaa vaikka kääntyykin, mutta kun röyhelö on tarpeeksi leveä se ei ala kääntyillä.

Haarukoin röyhelöt miehustaan ja kiinnitin ne nuppineuloin. Ompelin kiinni röyhelön sen alapuolelta samalla joustavalla simpukkaompeleella kiinni mekon etuosaan. Oli helpompi ommella laskokset ensin kiinni mekon etupalaan ja sitten vasta koota mekko. Lopuksi ompelin muutaman tikkauksen olkapäiden kohdille.

Jänskätti ommella lilaa kangasta, kun joutui saumuriin vaihtamaan langat. Onneksi olin löytänyt sinistä saumurilankaa Lidlistä ja solmimalla langat vaihtuivat jouhevasti. Näin syksyksi pidempi helma näyttäisi suloisemmalta tyttöjen mekoissa.

Löysin yksivärisiä luomutrikoita Pipoiksi.fi-nettikaupasta.

Kukkaseppele

Nyt on upeat kelit kuvailla. Tämä olikin pika-askartelu kuvausinspiraation iskiessä. Pyöritin rautalangasta ja pihlajan lehdistä seppeleen ja pujotin muuten nuukahtaneen kimpun kukat seppeleen etuosaan. Rautalankaa on seppeleessä vain pari kierrosta kieputettuna ja pujotin lehdet rautalangan väleihin. Seppele on kiva idea syksyisiin kuviin.

Nyt on kivat käsityömessut tulossa!

Blogissani on nyt lippuarvonta Kätevä ja Tekevä 2017-messuille Lahteen. Kurkkaa messutärpit ja osallistu arvontaan!

Kätevä ja Tekevä 2017 -messut

Käsitöiden ja askartelun ystävät nyt korvat hörölle! Sain blogiini arvottavaksi muutaman lipun Lahden Kätevä ja Tekevä-messuille klik. Ihanat messut käsitöihin hurahtaneille järjestetään Lahden messukeskuksessa 4.-5.11.2017.

Kädentaitomessut on hieno paikka hakea materiaalia ja inspiraatioita jouluakin ajatellen. Ja jos kaikkeeen ei aika tai taidot riitä messut on hyvä paikka täydentää pukinkonttia ja ihastella muiden luomuksia, kuten ihania nukkekoteja.

Katsoin juuri, että messuilla on kivaa ohjelmaa ja siellä vilahtaa monta tuttua
bloggaria ja neulontataituri Niina Laitinen esittelee vuoden 2018 sukkakalenterin.

Itseäni houkuttaa ainakin Nuppuprint Companyn, Almandiinin ja Paapii kangaspop-upit! Niin ja Vimman osastolla on lahtelaisräppäri Eraesmus paikalla esittelemässä printtiyhteistyötä ja tuotteittaan.

Tärppinä vielä Askartelumailma Charlotan osasto, josta löytyy täydennykset joulukorttiaskarteluun. Ja lukuisia uusia tuttavuuksia, ideoita ja juttuja hypisteltäväksi.

Ja jos lankaa ja intoa riittää messuille voi alkaa jo tekemään toukkapusseja ja sytomyssyjä lahjoitettavaksi Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Niitä varten on keräyspiste Taito Kymenlaakso / Taito Shopin osastolla.

Sinne siis!

Klikkaa ohjelmaan tästä!

Minulla on ollut monenlaista työnalla yhtäaikaa. Silloin ei meinaa tulla valmista... Löysin viimeksi messuilta ihania Sarvis-nappeja ja pitsejä,

ARVONTA!

Haluan palkita yhden lukijani kahdella lipulla Kätevä ja Tekevä-messuille. Arvontaan osallistut olemalla lukijani joko Google+ palvelussa , blogit.fi:ssä tai bloggerissa ja kirjoittamalla kommenttikenttään terveiset ja sähköpostiosoitteesi. Arvonta suoritetaan satunnaiseen kellonaikaan 15.10.2017. Ilmoitan sähköpostilla voittajille arvonnan jälkeen.

Jos olet jo lukijani jätä vain kommenttia ja sähköpostiosoitteesi. Kiitos paljon ihanuus! Ihana, että olet jaksanut seurata! Ja kiitos paljon Kätevä ja Tekevä-messuille lipuista.

Toinen lippupari arvotaan myöhemmin Facebookin puolella. Vink, vink!

Lukijaksi voit liittyä bloggeriasa sivun alareunassa jossa kohta: Lue! 👇

Paapiin kangaspop-up saapuu Taito-Kymenlaakson osastolle. Odotan kovasti Vanja Sean lämpimiä neuloksia ja Nuppu Print Companyn kukkakuoseja.

Kurkkaa Adlibriksen villalanka ale! Socki-langat nyt -25%! Pääset tarjoukseen tästä klik*

Päällä Vimman Fisuja

Mitä ihmettä laittaisi baariin päälle? Lämmintä, mukavaa ja naisellista. Ompelin pikaisesti collegemekon Vimman Fisut-kankaasta.

Hauska, että sama kuosi kuin lastenvaatteissa sattuu myös näihin ympyröihin. Mekon tekee ehdottomasti naiselliseksi sukkahousut ja lantiota myötäilevä malli. Ei haittaa vaikka materiaali on collegea.

Mies pyysi minua ulos, ihan aikuisten oikeille treffeille. Mitä ihmettä laittaisi päälle syömään ja baarikeikalle ja vieläpä jotain lämmintä ja naisellista? Niin ja ettei näyttäisi just sille, että äiti lähtee radalle. Itselle kun tärkeintä on, että vaate on mukava.

Fiksuin keksintö tänä vuonna on laatikkopaitakaava. Nyt voin jo ommella pikaisesti uuden mekon suosikkikuosista. Kävin kiertämässä vaatekaupat ja mikään ei oikein iskenyt. Olen salaa testaillut itselle muitakin mekkokaavoja, mutta kun ne eivät tunnu päällä omalta. Parasta laatikkopaidoissa on ettei hihoja tarvitse istuttaa, kun ompelee vain hihaputken kiinni laatikkomekon hihansuuhun. Tässäkin mallailin kaavan suoraan Vimman Fisut mustavalkoiseen joustocollegeen ja mittasin sukkahousuja varten optimaalisen pituuden. Tiedättekö mikä erottaa tunikan mekosta? Mekon kanssa voi pitää sukkahousuja. Mukava, simppeli ja hyvä!

Iltalaukku on kameralaukku

Laukkuna minulla oli Olympuksen Clutch-laukku ihanalla ketjulla. En uskaltanut ottaa kameraa mukaan, mutta iltalaukkuna kassi oli tosi kiva. Ei uskoisi, että nahkainen laukku on kameralaukku ja löysin sen alle vitosella! Ketjuhihna piti ostaa erikseen, mutta se toimii myös kameran hihnana ja sopii muihinkin laukkuihini. Muistin, että minulla oli säilössä talvikengät ja näissä Casual Attitude-bootseissa klik*sattui olemaan tuo sama tikkikuvio.

Meikki! Oi voi! Minulla ei ollut tummaa huulipunaa. Hätäratkaisuksi rajasin huulet tummanlilalla matalla luomivärillä ja sekoitin sen päälle punaa. Kaupungissa kävimme ostamassa Sokkarista NYX:n tumman luumun punan klik*, jotta sitä oli helppo lisätä illan mittaan. Nauroin ettei voi olla totta, että sekoittamani väri löytyy suoraan puikosta! Jes!

Hirveä vaiva yhtä ulkoilua varten, mutta onneksi käytiin. Kivoihin juttuihin on ihana nähdä vaivaa. Nyt arkiset asiat näyttävät suuressa mittakaavassa ihan erilaisille, kuin mökkihöpertyneen silmissä. Sitä oli jo unohtanut millaista meillä oli ennen lapsia.

En edes kysy oliko hitti vai huti. Itse tykkäsin!

Fisut-mekon kaulukseen ompelin venepääntien alavaralla ja mustat resorit hihansuihin.

Olen näköjään sattumalta poiminut nahkaisia tikkiruutuja. Tein pikakampaukseksi ranskanletin jonka pujotin hiusten alle piiloon nutturaksi.

Hauska yhteen sattuma oli, että sekoittamani huulipunan väri kiilteineen oli ihan sama kuin NYX: n Violet Ray klik*.

Saatan huomenna vetäistä mekon päälle ja lähteä lasten kanssa katsomaan 100 vuotta tuhat tulkintaa- näyttelyn klik viimeistä kertaa. Kerroinko jo, että kävin avajaisissa? Perjantaisin ja avaijaisiin kaupungin museo Holviin on ilmainen sisäänpääsy. Nyt vielä esillä mm. Helene Schjerfbeckin, Rut Brykin, Akseli Gallen-Kallelan töitä. Upea taidepaketti saman katon alla. Suosittelen!

Masukipsistä syntyikin koriste oveen

Askartelin kauniin käpykranssin kipsistä. Minulla sattui olemaan ylimääräisiä kipsisiderullia.

Maalasin kävyt ensin vaaleanpunaisella kalkkimaalilla.

Inspiraatio iski, kun löysin kolme rullaa apteekin kipsisidettä. Tein niistä ja kävyistä hauskan kranssin. Sain kipsit lahjaksi babyshowereissa ihanan vaippakakun kanssa ja ne olivat jääneet odottamaan käyttöä. Minun piti tehdä silloin masukipsi, mutta en ihan ennättänyt raskausmahaani ikuistamaan, kun vauva jo syntyikin. Silloin olikin kaikkea kiirettä.

Nyt kipsipaketti osui käsiini ja mietin että siitä olisi hyvä tehdä jotain. Olin juuri maalannut käpyjä kalkkimaalilla ja tuli ajatus yhdistää kalkkimaalatut kävyt ja kipsi. Tytöt olivat innokkaasti auttamassa askartelussa ja pienet kädet viuhuivat vesiämpärissä ja käpyjä löytyy meiltä kotoa vieläkin oudoista paikoista. Kävin kurkkaamassa ohjeet kipsin käsittelyyn apteekin sivulta.

Laitoin käpyjä tarjottimen päälle kranssin muotoon ja sitten kastelin kipsirullan ämpärissä. Levitin yksi kerrallaan 3 rullaa kipsisidettä käpyjen päälle renkaan muotoon ja painelin lällyistäkangasta varovasti käpyihin kiinni. Kipsi kastuu nopeasti lällyksi ja kuivuu myös aika nopeaan, joten askartelunakin homma oli pikainen.

Annoin kranssin kuivua ja käänsin sen ympäri kuivumaan toiseltakin puolen. Osa kävyistä tippui pois ja osa jäi tiukasti kiinni. Aika hauska! Tämä olisi kaunis koriste takan pälle, jos vain olisi takka..

Apteekin kipsirullat ovat edullisia masukipsin tekoon. Kävi mielessä mitä jos kostuttaisi vaippaharsokankaan askartelukaupan kipsissä ja valaisi masukipsin yhdestä kappaleesta. Sain itse nyt kimmokkeen kokeilemaan kipsistä joskus myös jotain muuta! Heh.. Olen niin kipsissä!

Kaunis valkoinen kranssi sopisi myös sisälle joulua ajatellen.

Ihanaa lokakuuta! Iloa, valoa ja positiivista energiaa. Muistakaapa osallistua lippujen arvontaan käsityömessuille! Klikkaa sinne tästä!

Trikoomekot Aarrekidin Kävystä

Ihanaa kun voi samistella tyttöjen kanssa samanlaisissa mekoissa. Aarrekidin Käpy on kaunis kuosi aikuisellekin. Trikoo on kudottu luomusertifioidusta GOTS- puuvillasta ja se tuntuu pehmeältä päällä.

Meillä oli pikainen kuvausretki, kun sade piti hetken taukoa. Mieheni otti taas kauniit kuvat.

Minulle tuli ihana inspiraatio ommella samanlaiset mekot itselleni ja tytöille. Ompelin tyttöjen mekot ensin ja sitten ihastuin Aarrekidin Käpy-trikooseen klik* niin, että oli saatava itsellekin samanlainen mekko.

Näihin kuviin puin lämmikkeeksi äidin kutoman keepin, vaikka olen muuten pitänyt mekkoani nahkatakin ja muhkean huivin kanssa. Näin talvea vasten mekon helmat pitää olla pitkät, mutta sieltä pitää silti näkyä saappaat. Tyyli on melkein kuin ensimmäisistä Frendien jaksoista, tosin mekkoni pitäisi yhdistää ribbipoolopaitaan ja vieläkin tummempaan huulipunaan.

Mekosta tuli niin ihana! Mukava ja helppo vaate. Tykkään niin kovasti kuosista ja Kävyistä näkee heti, että niissä on jotain erityistä. Mitä tykkäät helman pituudesta?

Mekon kaava on muokattu Paapiin kaavakirjan Klarasta klik*. Tosin käytin vain yläosan kaavaa jonka pituus tuli päällä olevien housujen vyötärölle saakka. Pidensin hihoja ja muokkasin pääntietä pienemmäksi. Hameosa on 80 cm pitkä ja siihen meni kankaan koko leveys ja ompelin siihen lisäksi taskut sisältävät kiilat, kuten Klarassakin. Halusin oikein runsaan helman. Laskostin hameosan vapaalla kädellä nuppineuloilla ja surrautin saumurilla kiinni yläosaan. Kangasta meni omaan mekkooni 2 metriä, kun taas tyttöjen mekot ja pipot syntyivät metrisestä palasta. Hihoissa ja pääntiessä on mustat ohuet resorit.

Perinteinen pitkä mekkomalli toimii hienosti nostalgisen kuosin kanssa.

Katselin Aarrekidin kuvia ja leggareinakin klik* kuosi oli niissäkin todella kaunis.

Äiti neuloi molemmille tytöille neuletakit merinovillasta. Tässä mallina oli Estelle. Ihana yhdistelmä joulukorttikuviin. Ehkä se joulukorttikuvaus oli syysmetsässä vähän liian aikaista.

Neulos on pysynyt hyvänä vaikka mekkoja on pesty useamman kerran. Pipossa on sisällä samasta kankaasta tehty vuori ja pompula. Ohje löytyytäältä. Tunnelmallista syksyä!

Nyt pitää miettiä jotain ompelusta Saumanvara-ryhmän huutokauppaan. Sinne ilmestyy joka päivä lisää tavaraa ja huuto alkaa 1.11.2017. Käy ihmeessä kurkkaamassa. Klikkaa sinne tästä!

Oman mekkoni kangas on saatu Aarrekidiltä! Kiitos paljon! *

Pipoja merinovillasta ja Nupun hortensioista

Ompelin ehkä syksyn kauneimman pipon. Päällinen hortensiakuvioista kukkatrikoota ja vuori lämmintä merinovillaa. Merinovillaan on liitetty sana Muleasing. Mitä se tarkoittaa?

Ompelin syksyn kauneimmat pipot, ainakin omasta mielestäni. Pipoissa on päällä hortensiakuvioista trikoota ja vuorena lämmintä merinovillaa. Ihastuin jo kesällä NuppuPrint Companyn tulossa olleeseen hortensiakuvioiseen Syysmuutto-kuosiin. Kun kangas viimein ilmestyi sitä oli tilattava heti. Nyt sitä on joustocollegenakin.

Hortensiat lintuineen ja liloine virnoineen näyttivät niin kauniilta kuvassa ja vielä kauniimmalta, kun sen paketista avasin. Ai niin! Otin sen nauhalle! Alapuolella on paketinavausvideo!

Ompelin siitä samantien pipot itselleni, tytöille, kummitytölle ja mummille. Ihanat pinkki ja harmaa sopivat talvitakkiini ja tyttöjen softshelleihin. Ja kuosi on pipoon todella kaunis. Puolimetriä hortensiaa ja puolimetriä merinovillaa riitti hyvin viiteen pipoon ja kahteen tuubihuiviin, joten siihen nähden kankaiden hinnat posteineen tuntuivat melkein kohtuullisilta.

Tyttöjen tuubihuivissa on 2/ 3 merinovillaa ja sitten loput kaksinkertaista kukkatrikoota. Pipot on tehty taas kerran Paapii Pipo-kaavalla klik* ja oma kaavakoko on L. Adlibriksellä on toimituskulut yli 10 e ostoksiin 0 euroa, jos miettii tuon kirjan hankintaa tai "parin" lankakerän. Klikkaa kirjaan tästä

Merinovilla on interlockia ja tilasin sen Käpyseltä. Metrin palasta puolet riitti myös huiviini. Pala on vielä ompelematta, mutta se on jo ollut menossa mukana. Jännä, ettei kangas ole vielä purkaantunut. Ehkä ompelen sen vielä, kunhan ehdin.

Jotenkin tuntuu nämä itsetehdyt pipot ihan loistojutuilta ainaisiin pipo-ongelmiin.

Meillä on taas kerran samanlaiset pipot.

Merinovilla ja Muleasing

Kun metsästin edullista merinovillaa, niin törmäsin usein tekstiin:" 100% Muleasing-vapaa". Mietin, että mistäköhän myrkystä on kyse ja valitsin merinovillat, jossa tuo teksti luki oikein isolla. Nyt viimein ihan mielenkiinnosta lähdin sitä Googlettamaan. Kyse ei ollutkaan myrkystä vaan ihan muusta.

Kuvahaku näytti järkyttäviä kuvia verisistä lampaiden pepuista ja muleasing paljastui kirurgiseksi toimenpiteeksi, jossa lampaan pepusta leikataan ihoa pois, jotta siihen kasvaisi arpikudos. Tuo leikkaus tehdään merinolampaille, koska arpeutuneeseen ihoon ei muni lihakärpänen, niin kuin kosteaan peppuvillaan. Menetelmällä estetään kärpäsen tuomat haavatulehdukset ja kivuliaat sairaudet kun toukat alkavat kaluta lihaa. Kuulostaa ihan järkevälle. Huono puoli leikkauksessa on, ettei siinä käytetä kivunlievitystä ja nahan skalpeeraus tuo varmasti kipua niityllä juoksenteleville karitsoille vielä pitkään. Jäätävää.

Mitä enemmän näihin juttuihin havahtuu, sitä alkaa enemmän pohtia oman kuluttamisen vaikutuksia. Ensimmäinen askel on tiedostaminen. Pitää myös muistaa, että jokaisella on lupa tehdä valintansa itse.

Sain itselleni edullisen muleasing-vapaan merinovillahuivin. Kangas on vain leikattu ja kietaistu kaksin kerroin. Paljonko säästin?

Lämmintä syyslomaa!

Haparointia neuleohjeiden kanssa

Neuloin pehmeän neuketakin alpakkalangasta. Aluksi ohjeet tuntuivat salakielelle, mutta onneksi keskittyminen ja ohjeiden suomennos auttoivat.

Kaunis vauvan neuletakin ohje on Kotilieden Joulukäsityöt 2013-numerossa. Se on nimellä Klassikko-vauvan asu. Ohje löytyy täältä!

Minuun iski neuloosi. Olen pitkään yrittänyt keskittyä neuleohjeisiin, mutta vilkas mieleni juoksentelee yleensä ihan muualla jo seuraavan kolmen rivin jälkeen. Kävin kirjastolla ja siellä oli poistokorissa vanha Kotiliesi kauniine neuleohjeineen. Katsoin, että olisipa kiva tehdä lehden kuvan neule ihan itse. Osaisinpa neuloa noin!

Viime viikot olen painiskellut neuletakin kanssa ja ehdin jopa lukea kirjankin. Jojo Moyes oli niin hyvä, että Kesäheinä söi sen keskelle reiän ja se oli lunastettava lopulta kirjastosta omaksi.

Tuijottelin ohjetta ja pikkuhiljaa aloin hahmottamaan mistä oli kyse. Useimmat silmukat olivat tuttuja, mutta itse neulontatyön lukemisen ymmärtäminen, oli ihan eri juttu. En voinut käsittää mitä tarkoittaa "päätä kappaleen molemmin puolin aina puikon alussa 3x3 s, 4x2 s joka 2 krs.". No fiksuna tyttönä kavensin kolme silmukkaa yhteen ja tietenkin kolme kertaa ja seuraavalla kaksi silmukkaa yhteen neljä kertaa! Sitten lähti jo soitto äidilleni joka suomensi, että joka toisella seuraavalla kolmella rivillä PÄÄTETÄÄN kolme ensimmäistä silmukkaa ja sen jälkeen neljällä rivillä päätetään kaksi silmukkaa. Nyt se tuntuu jo ihan selvälle.

Sitten toinen asia on lanka ja puikkokoko, josta en ole koskaan osannut niin välittää. Vuoden vanhalle tarkoittamani neuletakki sopii ehkä paremmin kolmevuotiaalle ja ei siis ihme, että langan menekki oli ihan toisenlainen. Ohjeessa puhutaan teetee Helmi -langasta 2,5 -3 puikoilla ja käytössäni oli pehmeää 4 puikolle tarkoitettua alpakkaa ja käytössäni oli pitkät 3,5 puikot.

Tajusin myös, että jos hankkii ihanaa lankaa sitä kannattaa ostaa samaa väriä useampia, eikä kaikkia ihanuuksia yhtä tai kahta kerää. Ilmeisesti tämä on jäänyt päälle, kun neuloin kirjavia lapasia ja sukkia.

Mutta eihän sillä ole niin väliä, lapsellani on nyt lämmin nuttu.

Lankana on Adlibriksen alpakkaa klik* . Alpakka tuntuu ihanan pehmeälle ja pörröiselle, mutta vauvalle langan pitäisi olla Baby Merinoa joka ei kutita. Adlibriksen alpakasta irtoaa pientä haituvaa.

Löysin neuleeseen yhden itse tekemäni keramiikkanapin. Ohjeessa nappeja tulee 5.

Olisihan tuo neule hillitympi, jos se olisi samasta tehty yhdenvärisestä langasta. Onneksi tekemällä oppii ja nämä kokeilut tekevät harrastuksesta mielenkiintoisemman. Nyt muuten tiedän, että voin käyttää teetee Helmi-langan 68/74-koon ohjeita ja Adlibriksen Alpakka-lankaa klik*koon 98 neuleisiin.

Neulontainto jäi päälle ja uutta neuletakkia on jo puikoilla. Katsotaan menisikö nyt oikein. Siihen minulla on 6 kerää lilan väristä merinovillalankaa. Hamstrasin sitä Adlibriksen lanka-alesta. Ale on voimassa 31.10. saakka ja se on hyvä hyödyntää jouluneuleisiin. Klikkaa tarjoukseen tästä! *klik

Nyt haaveissa on itselleenkin neuletakki, tuottaakohan iso neuletyö liikaa keskeneräisyyden tuskaa, kun se joulukin on jo lähellä?

Ompelin tytöille mekot Nupun hortensiakuvioisesta Syysmuutto-trikoosta. Siinä on jotain Suomi 100-tunnelmaa. Halusin, että mekkoon tulee kunnolla pituutta.

Ompeluksessa pitkähihainen paita Ommellisen Meduusasta.

Ompelin miehelle pitkähihaisen t-paidan Ommellisen Meduusa-trikoosta. Miesten paidan ompelussa on omat juttunsa. Ilmainen kaava löytyi yllättävän läheltä.

Viimeistelin paidan Ullakan korkkikankaasta kangastusseilla tehdyllä ompelumerkillä.

Ommellisen Meduusa-kuosin on suunnitellut Terhi Söderlund joka on suunnitellut myös Metsolan Bambin.

Kävin Ommellisen avajaisissa ja sieltä mukaan tuli leggareiksi himoitsemani Meduusa-trikoo. Kangas kertoi haluavansa olla mieheni pitkähihainen t-paita ja lopulta sen miehelleni ompelinkin.

Olen huomannut, että valmiissa kaavoissa on se huono puoli, ettei tiedä varmaksi millainen se on valmiina. Siksi kaivoin mieheni lemppari t-paidan kaapista ja piirsin siitä kaavat. Vaikka paita on niin sanottu perusompelus, niin miesten vaatteissa on omat haasteensa.

Ongelmaksi tulee jos paidoista tulee leveä pappa-yöpaita tai sitten paita kiristää hauiksesta tai rinnan ~~mahan~~ kohdalta ja sitten se hihan pituus on aina kysymysmerkki. Sopivan "mieskuosin" etsintä on oma juttunsa jos ei halua tyytyä turvalliseen mustaan. Onneksi meduusat sattuivat miellyttämään meidän iskää.

Kun kaava tehdään siitä hyvästä paidasta tulee uudestakin juuri samanlainen ainakin mitoiltaan. Kapeat Espritin ja Jack&Jonesin paidat ovat hyviä malleina, mutta tähän paitaan kaavan otin Englannista tuodusta Iron Maiden-t-paidasta. Se varmaan luo tähänkin vaatteeseen sitä oikeaa tunnelmaa.

Levitin paidan tasaisesti pöydälle, niin että saumat ovat siististi suorassa ja piirsin siitä vain puolet leivinpaperille. Sen jälkeen taitoin paperin kahtia ja piirsin himmeästi erottuvan piirustukseni mukaisesti toisen puoliskon. Tämä kaava toimii sekä etukappaleena ja takakappaleena ja siihen muutetaan vain pääntien koko. Hihat menevät samalla tavalla ja etu -ja takaosa ovat samanlaiset. Leikkaan hihan kankaan kaksin kerroin, niin että taite tulee yläosaan. Lopuksi kirjoitin leikattuihin paperinpaloihin, että: "muista lisätä saumanvarat ja helman alavara!".

Tähän paitaan meni metri Ommellisen Meduusa-trikoota ja ylimääräistä ei juuri jäänyt. Pääntiehen ompelin Noshin valkoista resoria. Hihansuissa on hihaa sopivasti kaventavat kaksinkertaiset kaistaleet meduusaa ja helma on tikattu korkkikankaan värisellä langalla kaksoisneulaa käyttäen.

Näitä olisi kiva ommella pari lisää tai vaikka DIY bokserit isänpäivälahjaksi, mutta visio seuraavasta kankaasta vielä puuttuu. Tiedätkö sinä jonkun kivan "mieskuosin"?

Onneksi miehellä sattui olemaan paita päällä leikkipaikassa. Sain ylipuhuttua, että saisin muutaman kuvan paidasta ja miehestäkin blogiinkin. Kiitos iskä!

Komea paita tuli Meduusasta.

Jos nyt aloit huokailemaan, että osaisitpa sinäkin ommella, niin voin kertoa että saumuroin ensimmäistä kertaa vasta maaliskuussa klikkaa postaukseen ja sen jälkeen treeniä on tullut ompelus kerrallaan. Pitäisikin tehdä koonti niistä, mitkä eivät päässeet koskaan blogiin. Nyt uskaltaa kuvata tikkiäkin jo vähän lähempää.

Alevinkki!

Käykääpä kurkkaamassa Papun kankaat ovat nyt -50% alennuksessa! Olisikohan niissä joku "mieskuosi"? Klikkaa tarjoukseen tästä!

Ompelin syksyllä noista Papun kuoseista itsellekin, kurkkaa postaus!

Ompelin itselleni mekon villatrikoosta

Ompelin frillamekon, jossa on röyhelöt rintamuksessa. Kaunis V-linja toimii hyvin muuten yksinkertaisessa mekossa. Tässä vinkkilinkki myös Saumanvara-fbryhmän huutokauppaan.

Mekkoon yhdistin nyt Sarah Designin Heimo-kuosista tehdyt joustocollegeleggarit.

Ompelin itselleni frillamekon jossa on röyhelöt rintamuksessa. Oli hauska kokeilla vähän edullisemmalla kankaalla ja revittelin mekkooni oikein kunnon frillat. Värinä harmaa sopii niin hyvin suomalaiseen syksyyn ja talviunille menoon. Pimeys ja harmaus väsyttää. Ei siis ihme, että tekisi mieli juoda pannullinen kahvia pysyäkseen hereillä.

Olin luonnostellut mekon mallin joskus vihkooni ja nyt sen ompelin Poppanavakan villatrikoosta . Röyhelön V-n on tarkoitus korostaa kapeinta kohtaani ja halusin hakea tyyliin päivitettyä Belle Epoqueta. Tämä on sellainen helppo hemulimekko muskariin ja kylmien päivien lämmikkeeksi. Mekko saattaa olla joulumekkoni, ellen tästä innostuneena ompele jotain muuta.

Löysin kaapistani ihanan pehmeän Ril's -villakasmir-duffelin. Se ei ole mennyt vuosien saatossa miksikään. Minulle tulee siinä jotenkin punahilkkamainen olo ja siksi käytän sitä lähinnä jouluna. Hihittelen nyt kuvilleni jonka teema taitaa olla Punahilkka hemulimekossa.

Kävimme rannassa kuvaamassa ja räntäsade ja tuuli toivat omat efektinsä kuviin ja hetkessä hiukseni olivat taas tuiverrettu sekaisin.

Mekon röyhelölaskokset tulevat parhaiden esiin kun levitän käteni.

Ompeluohje

Kaksi röyhelökerrosta on ommeltu nurjapuoli päällepäin ja reunat on huoliteltu simpukkaompeleella. Ne on ommeltu laatikkopaitamallin etuosaan kiinni ihan ensimmäiseksi ja vasta sen jälkeen ompelin taskut ja muut palat yhteen. Röyhelökaistaleiden päät jätin irralleen ja lopuksi ne tulivat vielä takakappaleeseen kiinni. Tein tytölle vähän aikaa sitten samantyylisen mekon, silloin jo kerroin noiden röyhelöiden laskostamisesta ja ompelusta kuvia täällä klik. Ompelin tytöille myös samanlaiset kuin omani, mutta villatrikoo ei ole hyvä idea lasten vaatteisiin, sillä tyttö sanoi heti että kutkuttaa. Voihan se olla, että kangas muuttuu vielä pesussa.

Ai niin tämmöinen juttu sattui mekkoa ommellessa!

Rannassa tuuli kovasti ja taivaalta tihkusi vettä. Vaikka en ole punaisen ystävä se jotenkin tuntuu nyt syksyllä kivalle.

Saumanvara-huutokauppa Pelasta Eetut!!

Käykääpä kurkkaamassa Pelasta Eetut Huutokauppaa! Huutokauppa on 1.11. Facebook-ryhmässä. Huutokauppa on ompeluintoisen Saumanvara-Fbryhmän järjestämä ja sieltä löytyy laadukkaita ompeluksia ja käsitöitä. Kerätyt varat menevät Syöpäsäätiölle ja kampanjaan voi osallistua myös lahjoituksella! Lahjoitussivu löytyy täältä . Tuotteet on ladattu kansioihin ja sinne tulee vielä lisää tavaraa parin päivän ajan. Uskaltauduin itse laittaa huudettavaksi yhden pipon. Minimihinta tuotteelle on 6 euroa ja se sisältää postikulut jos muita huutoja ei ole tullut. Klikkaa huutokauppaan tästä!