Belle Époque Wedding Diary

Mitä tapahtuu kun ompeluun tulee himo?

Nyt on neljäviikkoa ompelubingoa takana ja tässä on kootusti ompelukseni. Bingo on yllättävä addiktoiva. Roon Curious Cumulus-hameella sai yhden rastin bingoriviin.

Ompelin sedälleni lahjaksi merinovillapiposetin. Kaapista löytyi pala Unikkoa maksihameeseen. Ja helppo ruksi otettiin Hellin ponilettileggareilla.

Ompelin Vimman Blur-jerseystä X-mekon. Burdan X-Wrap Dress kaava löytyi kirjastosta.

Tiedättekö sen tunteen kun on ompeluhimo pahimmillaan päällä, niin että kahvikin jäähtyy useamman kerran pöydälle? Ainakin ne tietävät joihin on iskenyt ompelubingohuuma! Hiljaiselo blogissa ei siis johdu siitä, että ei ole tullut ommeltua vaan päinvastoin.

Nyt on tullut surruteltua sitä sun tätä ja osa vain siksi, että ruudukkoon saisi sen yhden pienen kirjaimen. Kävimme perheen kanssa kirjastosta hakemassa lisää kaavalehtiä, että bingoon asetetut ehdot täyttyisivät. X:llä alkava mekko löytyi onneksi Burdalta.

Pidän kirjaa kuosien nimistä ja sieltä on löytynyt lisää kirjaimia. Tarveompeluksiakin on tehtailtu ihan uusilla nimillä. Valmiiksi on tullut mekkoja, leggareita, reppu, perhoshaavi, pipoja, kaulureita ja yksi tuulitakki. Melkein jo ostin lisää kankaita vain sen takia, että kangas alkaa tietyllä kirjaimella. Hullua!

Olen huomannut, että tässä on jo addiktoitumista havaittavissa, kun postauksesta ei saa lausetta loppuun, kun käsi hamuaa jo kaavalehteä. Ajatukset alkavat harhailemaan aina vajaan bingorivin suuntaan ja nyt ratkaisua etsitään A-kirjaimelle.

Kuulostaa jo riippuvuudelta. Kamalaa jos pitäisi ommella salaa jotta aamu lähtisi käyntiin. Töiden jälkeen pitäisi surauttaa leggarit, juhlan kunniaksi vähän silkkiä ja ruoan kanssa vähän trikootunikaa. Tietenkin pitää kerskailla kavereille, et tulipa tehtyä vuoritettu tuulitakki viikonloppuna ja sain viimein sen W:n. Olipa ihan älyttömän villi meininki. Huh, melkein tili meni tyhjäksi Vimman alessa.

Ei hätää, mopo ei ole lähtenyt käsistä. Lapset ovat päässeet puistoon, kylpylään ja kotona on välillä imuroitu ja pyykätty ja töissäkin on käyty. Toisin sanoen bingosta on vasta neljä riviä valmiina. Kuinka paljon te olette ommelleet viimeisen neljän viikon aikana?

Tyyne-Esterin Ruutuvihko, Vimman Kuukivet ja Hupi päätyivät tytöille perusarkivaatteiksi. Äidin tuoma sisustuskangas muuttui trendikkääksi ämpärirepuksi ja bingon voimalla syntyi vuoritettu tuulitakki.

Olemme ehtineet käymään myös Nokkakiven huvipuistossa ja sinne ompelin Tunikan Vimman Voimakukasta.

Ehei, kankaat eivät vielä loppuneet, mutta kangassuikaleista oli ommeltava biletoppi. Työkaverille surautin Ommellisen Rastas-trikoosta mekon. Huomasitko, että meillä on tyttöjen kanssa tiimiuikkarit. Nämä ommeltu Ottobren Seahorse-kaavalla.

Ompelin pitsikauluksellisen haalarin pellavapuuvillasta

Ompelin Eurokankaan Vitosen viikoilta löytämäni puuvillapellavasta ihana off shoulder-haalarin. Kaavan muokkasin topista.

Pellavassa oli valmiina kaunis pitsireuna.

Kesän viimeisinä helteisinä päivinä ompelin haaveilemani pitsikauluksellisen off shoulder- haalarin. Minäkin löysin Eurokankaan vitosenviikoilta kivaa pitsireunaista puuvillapellavaa. Saman ihanuuden on löytänyt moni muukin onnekas ja siitä tehtyjä luomuksia on vilahdellut kovasti Facebookin ompeluryhmissä. Nyt pääsen esittelemään omani.

Kesä on tehnyt minut laiskaksi ja otin videolle miten haalari syntyi. Kesällä olen päivitellyt ompeluksiani lähinnä Instaan. Videopätkät ovat nähtävillä nyt myös facebookin puolella. Haalarin pohjana on Suuri Käsityölehden 6/2017 lehden toppikaava, josta Off shoulder sitten muokkaantui. Alaosan leikkasin reilusti leveämmäksi ja piilotin sivuihin taskut.

Haalarin alaosa on vain leikattu halki ja haaraosaan on ommeltu kumotun salmiakin muotoinen haarakiila. Lahkeisiin ideoin rypytykset ja ne syntyivät ompelemalla ulkoreunoihin kuminauhat taskuihin asti ja ne koristelin vielä tampeilla.

Klikkaa Facebookkiin ja kurkkaa videot!

Shortsilahkeissa on rypytys ja hauskat tampit. Metallinapit ovat antiikkia antiikkia.

Tältä leppoinen haalarini näyttää. Tykkäätkö?

Tämä kesä on ollut kuin lapsuudessani kesät. Sillon kesät olivat pitkiä ja lämpöisiä. Kesäloman onnistumisen mittari oli jos oli pyöräilty pyyhkeet olalla rantaan joka päivä. Tuulenvire uimisen jälkeen viilentää ihanasti.

Nytkin kesä on valunut käsistä kuivan rantahiekan lailla. Lomaa oli vain viikko, mutta olipa ainakin ihanat kelit! Onneksi ehdin kerran pitämään haalaria ja kesäalesta ostamiani Timberlandin pinkkejä kenkiä klikkaa tästä. Kangasalet menivät muuten vähän ohitse.

Nyt sataa, sataa ropisee ja kesän helteet ovat ehkä muisto vain. Toivottavasti kesää on kuitenkin jäljellä.

Puuvillaneuloksesta ommeltu pitkä huppari

Ompelin Ottobre-lehden merinovillahupparin kaavalla siskolleni lahjaksi pitkän rentoilutakin. Takki on ommeltu Albstoffen Daisies jacquard-neuloksesta. Hupullinen neule on ihana syksyksi! Kaavana Autumn Warmer.

Pitkä neuletakki on mukava päällä. Ja peittää kaiken.

Rentoilutakki syntymäpäivälahjaksi siskolle

Hauska juttu! Ajelimme perheen kanssa Tuuriin käymään ensimmäistä kertaa siellä isossa kyläkaupassa. Ainut mitä lopulta tarttui mukaan epämääräisen juoksentelun jälkeen oli uusin Ottobre-lehti 5/2018 ja sitten ne eväät joita söimme puistonpenkillä ennen paluumatkaa.

Olin lehteä arponut pitkään ostan, en osta asenteella ja sitten kun 1,5 tuntia istunut autossa, niin kai se oli sitten ostettava. Ihastuin tähän hupparikaavaan kun selailin lehteä paluumatkalla. Minulla oli ihanaa Albstoffe Daisies luomupuuvillaista jacquard-neulosta kaapista ja kuin sattumalta sitä oli pitkään neuletakkiin. Kangasta meni kokonaiset 2 metriä. Väritykseltään neulos sopii paremmin siskolleni ja sopivasti sain neulehupparin valmiiksi hänen syntymäpäiväkseen.

Nimesin hupparin rentoilutakiksi Ommellisen rentoilutakin mukaan Klikkaa tästä. Itseasiassa ajatusleikki lähti sieltä, kun kävin ostamassa ihan toista hupparikangasta siskolleni ja samalla testasin sitä ihanaa Rentoilutakkia. Se on ihana.

Nyt sitten säädin oman rentoilutakin neuloksesta tällä Ottobren 5/2018 Autumn Warmer-kaavalla. Kaava on tarkoitettu merinovillaneulokseen, mutta reiluilla saumavaroilla takista tuli ihan passelin kokoinen. Tämä oli 38 ja 40 koon yhdistelmä. Kaavassa takki on lyhyempi, joten jatkoin sitä legendaksi muodostuneen relaxed-mekkokaavan alaosan mitalla. Samoin kansikuvassa huppu näytti jotenkin tiukalle, joten hupun ja alaosan väliin tuli vähän lisää pituutta. Kaavan leikkuusta löytyy video facebookin puolella klik. Niin ja sitten ne taskut! En tiedä mistä taskukaava on kotoisin se lojui pöydällä.

Samuroin neulokset yhteen ja saumuroin myös käännettävät reunat. Käänsin reunat kaksoisneulalla. Vahvistin olka ja hupuntakasamat myös ompelemalla ne sileäksi kaksoisneulalla. Tuli niin siisti, ettei uskoisi itse tekemäksi.

Onnea kovasti sisko! Tämmöinen lahja sinua odottaa!

Neulos löytyi Kimperin loppuunmyynistä ja joskus näin tätä myös Majapuulla lilana.

Neuletakista tuli aika ihana! Nyt pitää vain löytää itselle oma neulos! Mikä neulos sopisi minun omaan rentoilutakkiin?

Ihanuuksia Mollie Makes-lehdestä

Mollie Makes-lehdestä löytyi ihana virkkausidea. Virkkasin kauniita Puff-silmukoita lehden ohjeilla. Tässä vinkki pikkulaukun virkkaukseen.

Virkattu pikkulaukku pääsi heti käyttöön. Tänne voi laittaa mummilta saamia namirahoja ja ne pysyvät hyvin tallessa vuoritetussa vetoketjupussissa.

Näin Mollie Makes-lehdessä ihanan iltalaukun jossa laukun kuvio oli ihanaa virkattua pampuloista Puff-pintaa. Kuvio näytti tosi vaikealta ja hankalalta etten aluksi uskaltanut edes lukea ohjetta. Lopulta kuitenkin ohje alkoi koukkuttamaan salakavalasti ja huomasin koukkuavani sitä kuin vanha tekijä.

Lehdessä oli hyvät ohjeet virkkaamiseen ja ohjeissa selitettiin kuvien kera nuo silmukat, että pääsin helposti kiinni ideasta. Yllättävän helppoa oli nostaa lanka koukulle hakea uusi silmukka koukulle, kiertää lanka ja lopuksi vetää silmukat yhteen. Silmukan oppi lopulta nopeasti. Ohje löytyy englanniksi täältä! Klik

Tietenkään minulla ei ollut työhön sopivaa lankaa, vaikka hamsterin kätköt pursuavat lankoja joka lähtöön. Päädyin lopulta virkkaamaan pussini Dropsin Safran-puuvillalangasta. Sitä saa täältä Klik* Sitä meni 1,5 kerää. Suunnittelin neulovani langasta Gugguu- pipoja, kun se on niin sileää ja pehmeää. Virkkuukoukkuna oli 2,5 koukku. Se nyt sattui ensimmäisenä löytymään käsiin. Minulla oli kiire saada jotain virkattavaa junamatkalle.

Virkkasin ensin 36 silmukkaa ja sitten 4 kerrosta kiinteitä silmukoita. Tämän jälkeen virkkasin rivin niin, että kahteen ensimmäiseen silmukkaan tuli puffi, sitten kaksi ketjusilmukkaa ja sitte puffi ..jne kerros loppuun. Ja siten seuraavalle kerrokselle tuli puffit ketjusilmukoiden kohdalle ja taas kaksi ketjusilmukkaa ja sitten taas puffi ja kerros loppuun. Virkkasin pussin pitkäksi liinaksi 30 puffi-kerrosta ja molempiin päihin 4 ks kerrosta. Käänsin liinan kahtia ja virkkasin reunat yhteen.

Pitkä hihna on virkattu, että se koostuu riveistä joissa on kolme puffia ja lopuksi nämä on virkattu sivuista yhteen.

Ompelin vuoripussin ompelukoneella ja siihen valmiiksi kiinni vanhan vetoketjun. Vuorena on Pentikin puuvillaa. Sitten ompelin käsin vuoripussin virkatun laukun sisäpuolelle vetoketjun kohdalta ja alaosasta. Tähänkin oli ohje Mollie Makes-lehdessä.

Virkattuun pikkulaukkuun tuli vuori Pentikin puuvillasta. Vetoketju on kierrätetty ja kulkenut mukanani monessa muutossa. Ihan juuri tätä varten.

Puff-virkkaus on kaunista, mutta se vie paljon lankaa. Tähän kannattaa varata pari kerää.

Olipa ihanaa löytää virkkaus joka lopulta tuli valmiiksi asti. Samaa ideaa voisi käyttää myös penaalissa ja tietenkin tehdä vaikka sen iltalaukun ohjeen mukaan. Ja varsinkin tupsujen kanssa.

Niin millainen oli tämä uusi Mollie Makes-lehti? No olihan se iha herkullisen söpö ja siitä kumpusi lisää inspiraatioita. Oli pakko ostaa huopaa Bambia varten. Ai mitä bambia? No kurkkaa lehdestä.

*Mollie Makes-lehti saatu toimitukselta

Laukusta tuli ihana. Niin söpö yksisarvismekon kanssa. Kuosi on Mieli-designin Myytti. Ostin sen Pipoiksi.fi:stä.

Kukkamekko Vimman Seppeleestä

Kokeilin yhdistää Suuri Käsityö-lehdestä bongatun Lillen Designer-kaavan Vimman joustocollariin. Kaava on ihan paras!

Ompelin mekkoni Vimman Seppeleet-joustocollegesta. Se yhdistettynä tähän kotimaiseen Lillen Designer-kaavaan oli nappiyhdistelmä.

Etsiskelin jotain kivaa ommeltavaa ja silmäni tarttuivat pariksi sekunikssi melko tylsän näköisen mekon kaavaan Suuri Käsityö-lehdessä. Kun pää löi tyhjää päätin käydä Weecosilla hakemassa inspiraatiota. Siellä tajusin tuijottavani liki samaa mekkoa Lille Clothingin sivulla ja se oli upea! Se näytti jotenkin tutulta ja kaivoinkin pinoistani oikean käsityölehden esiin mikä oli jäänyt muistilokeroon kummittelemaan. Siinä olikin juuri tuo Lillen Designer-kaava!

Oi joi! Kaikki maailman ompeluhenget olivat sitä mieltä, että minun oli ommeltava Lillen mekko! Jos ennestään tuntematon brändi hyppii silmiin vuoden vanhasta ompelulehdestä ja sitten vielä heti perään nettikaupasta, niin tässä oli oltava jo johdatusta. Ja en usko, että Googlella on tässä sormiaan pelissä. Tällä on pakko tarkoitus eikö vain? Varsinkin kun näin Lillen mekkojen hintalaput!

Kurkkaa täältä alkuperäinen klik*: Lille Clothing-mekko!

Kurkaa täältä: Suuri Käsityö-lehti 8/2017

Lille-mekossa on kaunis leikkaus ja taskuissa tilaa.

Minulle oli tullut postissa iso kasa Vimmalta alekankaita ja päädyin ompelemaan mekon joustocollegesta. Kaava oli hyvä ja huomasin, että olin pinostani ommellut jo kolme Lille-mekkoa. On ihan pakko suositella ompelemaan mekko joustavasta. Onhan mekko todella hyvännäköinen päällä ja myös mukava. Oma kokoni on 40.

Yhden mekoista tein siskolleni ja se lähti paketissa kohti Skotlantia. Itselleni ompelin samanlaisen hihattoman ja sen päälle säädin tämän pitkähihaisen mekon. Yhdistin hihakaavaksi Ottobren Winter warmer-takin hihat ja se onnistui leventämällä ja pyöristämällä hieman olkapää-osaa. Hihat istahtivat nätisti mekkoon.

Vinkkinä muuten Instagramissa tarinoissa pyörii aika usein videota kotiini tulleista kangaspaketeista ja pikaompeluksista. Klikkaa instaan tästä!Sitä ei vaan ehdi laittaa kaikkea blogiin. Ihanaa syksyä ihanat!

Siskolleni ompelin Lille mekon kaavan mukaan hihattomana. Kankaana tässä on Vimman Hius. Eikö ole ihana!

Tyynliinafrilla mekon helmaan

Tässä mekossa röyhelöfrillat ovat helmassa samaan tapaan kuin mummin tyynyliinassa. Helma on laatikkomainen ja tuo mieleen tyynyliinan.

Mekon on oltava ihana jos siinä on yksisarvisia ja röyhelöitä.

Ompelin tytölleni mekon, taas kerran. Nyt voin sanoa, että tässä on kyseessä täysin rehellinen mallirosvous jonka näin Molon mekossa klikkaa tästä*. Tosin tämä mekko on joustocollegea, pitkillä hihoilla ja kaavana oma laatikkopaita.

Rosvottava idea neliömäisen mekon helmassa oli röyhelöt kolmessa reunassa. Sivuihin ja helmaan on ommeltu röyhelöt kappaleiden väliin samaan tapaan kuin mummin tyynyliinoissa. En tiedä onko tällä nimeä joten kutsun sitä tyynyliinafrillaksi. Eikö ole hauska?

Miten ompelin?

Frillan helma on käännetty rullapäärmepaininjalalla ja siksattu. Näitä paininjalkoja saa tilattua ebaysta nimellä Singer Sewing Foot Presser Set. Se oli paras joululahja ikinä ja näin tulee siistiä frillaa.

Sitten aputikkasin frillakaitaleen kiinni etukappaleeseen hiukan rypyttäen kainalon alta toisen kainalon alle. Kaitaleen päät ovat kavennettu molemmista päistä, koska se ei tule ihan kainaloon asti kiinni. Ja samoin ompelin myös takakappaleen.

Sitten saumuroin olkapäät yhteen ja sitten niihin hihat kiinni. Lopuksi samuroin etu ja takakappaleet kappaleet yhteen suoraan hihasta helmaan. Tässä piti olla varovainen ettei frilla käänny saumaan. Jätin helmaan pienet frillan koristamat halkiot ja saumuroin nämä osat ja koko helman aputikkauksien päältä.

Etu ja takakappaleen väliin jää pieni halkio.

Team Unicorn? Repussakin on sama teema.

Mitä nämä ihanat kankaat ovat?

Satuin ostamaan kympin ylläritilkupussin käydessäni täällä Jyväskylän Ommellisella. Siinä oli pitkää mustaa leikkuusoiroa joka on kuin tarkoittu frilloihin, se on muuten ihanan tuntuista jerseytä leggareihin. Pussista riittää vielä aarteita moneen muuhunkin inspiraatioon ja varsinkin joulun ajan pipotehtailuun. Ihan löytö! Muista bongata pussit kun käyt Ommellisella.

Tämä yksisarvinenkangas on Mieli Designin Noran Pipoiksi.fi:lle suunnittelema Myytti. Se on upea ja tosiaan rakkautta ensi silmäyksellä. Mietin pitkään ompelenko näistä itselleni vai tytöille. Tämän mustan jc:n ostin kummitytön syntymäpäivämekkoa varten. Siitä jäi onneksi pala tähänkin mekkoon.

Leggarit ovat Paapiin Kaavakirjasta klik*, kuten aina. Siinä on paras leggarikaava! Kuosi on Käpysen Risuaitaa.

Ompelin neuletakit laatikkopaitakaavalla.

Ompelin AARREkidin neuloksesta ihanat neuletakit. Kurkkaa tärpit maanantaina alkaville kangaskarnevaaleille ja poimi alekoodi!

Ompelin pienemmälle mekon leggarit ja takin. Pipo on villakangasta jacquard vuorella.

Hyss! Maanantaina alkaa AARREkidin kangaskarnevaali.

Tärpit!

Sain sähköpostiini viestin että maanantaina alkaa Aarrekidin Kangaskarnevaali ja se kestää koko viikon. Luvassa siis kangasalennuksia AARREkidin kankaisiin.

Oma kangasihastus oli sammaleen vihreä AARREkidin jacquard moss-neulos. Haaveilin jo aikaisemmin ompelevani tästä pehmeästä neuloksesta takit tytöille ja itsellenikin. Hivelin kangasta täällä Jyväskylässä Design Popupissa valmiissa neulepuserossa ja sitä oli saatava. Ja pala meni heti työn alle ommeltavaksi.

Toinen ihastus on AARREkidin täyttä luomupuuvillaa oleva uusi Noise -jacquard neulos. Se on omalla metsästyslistalla ihan omaan neuletakkiin. Sain vinkin, että kangaskarnevaalien aikaan on luvassa myös salama-alennuksia. Osuisipa salama siihen! Löytyyköhän nämä salamat facebookista?

Alekoodi!

Minulla on teille lahja! Tällä alekoodilla saa kangasostokset kotiutettua ilman postikuluja AARREkidin kangaskarnevaaleilta 9. - 11.10.2018 välisen ajan.
ALEKOODI: kangaspostia

Klikkaa kankaskarnevaaleille tästä!

*Ihanat neulokset saatu ommeltavaksi AARREkidiltä. Kiitos paljon!

Isomman paitaan tuli frillat.

Neuletakit olivat helpot ommella kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tähän malliin ei tullut taskuja tai nappeja. Keep it simple! Kaavana jo monessa käyttämäni laatikkopaitakaava. Kaavan etuosa jaetaan vain kahtia ja siihen lisätään 4 senttiä kääntövaraa.

Testasin pääntiehen alavaraa samasta kankaasta. Ompelin alavaran saumurilla pääntiehen kiinni ja sitten ompelin toisen puolen kiinni käsin piilopistoilla reunaan. Tämä oli hidasta, mutta ilman ommelta neule näyttää kauniille.

Toiseen takkiin kokeilin samanväristä resoria ja kaksoineulaommelta. Resori asettui hieman paremmin ja oli nopea ommella.

Helman käänsin myös kaksoisneulalla ja lopuksi käänsi takin liepeet. Latasin videon takin teosta Instagramiin. Kurkkaa se sieltä!

Tyttöjen vihreisiin takkeihin piti tietenkin ommella sopivat asut AARREkidin Hide & Seek -trikoosta.

Isomman tytön puseroon ompelin oikein muhkeat frillat ja se on näyttävä kun puseron yhdistää saman kuosisiin leggareihin. Ompelin neidille tietenkin myös asuun kuuluvan hameen ja pikkusisko sai päälleen samaa kangasta olevan mekon. Tuli aika ihanat!

Ihanaa kangaskarnevaalia!

Toisen romu on meidän aarre!

Keittiö sai uuden ilmeen rottinkiselkäisistä tuoleista. Vanhat likaantuneet tuolinpäälliset olivat karkottaneet ostajat. Se ei meitä haitannut, kun päälliset sai vaihdettua uusiksi melko helposti. Kurkkaa vinkki!

Ihastuin tuolien rottinkipintaiseen selkänojaan. Meinasin laittaa värin myös uusiksi kalkkimaalilla, mutta on nämä päheät ihan näinkin.

"Vanhat päälliset olivat karkottaneet ostajat. Onneksi! "

Bongasin yhtenä viikonloppuna minusta maailman ihanimmat rottinkiselkänojalliset tuolit nettikirppiksellä. Niitä oli käynyt moni jo ihailemassa, mutta vanhat päälliset olivat karkottaneet ostajat. Onneksi! Kysyin myyjältä irtoaako päälliset ruuveilla ja mies kävi hakemassa kaunokaiset meille.

Kokeilin pestä päällisiä kostealla pyyhkeellä ja sappisaippualla, mutta se ei mummolakuvioista päällistä muuttanut uudeksi sitten millään. Pyyhin tuolit ja kangaspäälliset ja aloin kaivamaan sopivaa uutta pintaa. Tietenkään minulta ei löytynyt sopivaa kangasta. Usko pois! Tai oli moniakin, mutta ei riittävästi kuuteen tuoliin. Paras olisi ollut Marimekon tai Pentikin paksu puuvilla. Löysin kauppareissulla viiden euron puuvillaisen pöytäliinan ja se oli väritykseltään kuin tehty meille. Eikä siinä hirveästi häviä jos neidit kaatavat mustikkamehut päälliselle, kun tahran voi hinkata sappisaippualla ja laittaa päällisen pesukoneeeseen tai vaihtaa uuteen kuosiin.

Uudet kangaspäälliset oli helppo askarrella vanhojen päälle. Leikkasin vanhasta lakanasta mallikappaleen ja sovitin sen tuolin päälle ja muistin jättää reunoihin kääntövaraa. Leikkasin mallin mukaan kappaleet kankaasta. Sitten asettelin kangaspalan tuolin päälle ja kiinnitin etuosaan kulmien laskokset nuppineuloilla. Käänsin tuolin sivuttain ja hölläsin päällisosan ruuveja. Sitten työnsin kääntövarat päällisosan alle leikkelehaarukkaa apuna käyttäen. Vedin kankaan siististi tuolin alle piiloon ja kiristin ruuvit takaisin. Sehän kävi näppärästi. Ja sitten oli vuorossa seuraavat viisi...

Koko keittiön ilme muuttui. Ja onhan ruskea tulossa taas takaisin.

Video tuolin päällisen vaihto löytyy instan kohokohdista! Käy kurkkaamassa se sieltä! Klikkaa tästä!

Paksu puuvillakangas löytyi viiden euron pöytäliinasta. Kangasta riitti hyvin kuuteen tuoliin.

Tulipa hienot! Kyllä kannatti!

Prismaan oli tullut eukalyptuskimppuja. Meidän kaitaliina on pätkä Marimekon vahkangasta. Se on toiminut pitkään ompelukoneen alustana. Seuraavaa kuvaa piti pehmentää tällä kukkakuvalla.

Tämmöinen se vanha keittiöntuolin päällinen oli jok karkotti muut ostajat. Pesin pinnan ja tämä jäi uuden kankaan alle.

Kävin tutustumassa lauantaina Jyväskylän Forumiin avattavaan Iloiseen kangaskauppaan. Kauppa on kuin karkkipuoti kankaita rakastaville. Ja siellä pitää käydä nyt heti sillä kauppa on auki vain viikon! Kurkkaa jo nyt mitä kaupasta löytyy!

Pilpolla on myynnissä ihanaa Flamingo-trikoota.

Majapuulta oli vaikka mitä!

Kuin kangashullun karkkikauppa!

Pääsin kurkistamaan ennen avajaisia Jyväskylän Forumissa avattavaan Iloiseen kangaskauppaan. Silmät olivat tippua päästä, kun kaikki suosikkikankaani oli aseteltu kauniisiin pinoihin isoon myymälään. Teki mieli vain kietoutua niihin kaikkiin ja vähintäänkin silitellä. Ihan hullun hieno kangasholistin karkkikauppa!

Design kaverit olivat koonneet nyt kangaspop-upin jossa oli kangasherkkuja Helliniltä, Roolta, Kikapilta, Samsukalta, Majapuulta, Ahoylta, Mereeniltä ja monelta muulta joita ei tähän samaan hengen vetoon saa lueteltua. Pop-Up on vain lyhyen aikaan 20-28.102018, joten nyt on hyvä hypätä autoon ja kurvata kohti Jyväskylään joka näyttäisi ainakin hetkellisesti olevan kangasmekka.

Suosittelen käymään ja ottamaan nenäliinan mukaan, jolla voi pyyhkiä kuolaa suupielistä. Tästä on pakko tykätä!

Kurkkaa vielä Instassa kauppakierros! Pääset sinne tästä!

Iloisen kangaskaupan aukioloajan ohjelman ja arvonnat löydät täältä! Klikkaa tästä!

Ahoy on tuttu Weecosilta ja näitä paloja ei saa mistään muualta.

Roolta oli minun kuosisuosikit.

Oma rakastumiseni oli Sokrun Kikapille suunnittelema yökkönen ja Hellinin silityskuvat. Ne näkyvät Instan videossa.

Joulukalenterit 2018

Kokosin tähän kangaskauppojen ja kaavapajojen joulukalenterit! Tästä on helppo seurata mitä ihania yllätyksiä on tulossa!

Talleta sivu suosikkeihin ja käy loikkaamassa joka päivä! 😍

Joulukalenterilinkit:

Story of Roon

Mereen Käpynen

Nappinja

Paapii

Pipoiksi [fb]

Puuhakaspaja

Jujuna

Unelmallinen [fb]

Aarrekid [fb]

Selia [fb]

Nuppu Print Company [fb]

Lisään tähän kalentereita sitä mukaa kun niitä tulee vastaan!

Muita ihania:
Jyväskylän Iloisen joulukaupan kalenteri löytyy instan tarinoista. Klikkaa tästä!

Joulu hiipii..

Meille joulukuu hiipi kuin varkain. Onneksi on viimevuoden joulukalenteriverhot olleet ikkunassa läpi vuoden niin tänä aamuna tarvitsi lisätä vain yllätykset.

Tuleva taloprojekti on vienyt marraskuussa ajan kuvaamisesta, mutta kyllä täällä on ehditty kässäilemään.

Joululahjapajassa valmistui ihanat Bampi-patalaput vohvelikankaasta. Tämä on Käsityöblogien joulukalenterin 7. päivän luukku.

Joululahjapaja on taas pyörähtänyt käyntiin. Vohvelikankaasta syntyi kosteudenekeräyssydän ja ihanat patalaput.

Oi ihana vohvelikangas! Se on trendijuttu nyt. Tästä ihanuudesta tekee mieli ommella kaikenlaista lahjapaketteihin.

Bambi-kuvio löytyi viime kesän Mollie Makes lehdestä. Bambin huopapalat ovat vain leikattu ja liimattu ja yksityiskohdat ovat tämän jälkeen kirjailtu päälle. Liimana käytin Aleenes Tacky Glue liimaa Ullakalta.

Löysin Mollis Makes-lehdestä ihanan bambikuvion ja sormiani syyhytti kokeilemaan sitä jossain. Nyt joulun alla tajusin, että se olisi juuri se oikea juttu koristamaan vohvelikankaisia patalappuja.

Patalappujen sisällä on kaksinkertainen pala valkoista pyyhettä. Melkein ehdin laittaa sisään vanua, mutta viime hetkellä mieleeni välähti miten polyesterivanu sulaisi uunipeltien kanssa.

Ensin leikkasin bambin lehden mallin mukaan huovasta ja liimasin sen kiinni vohvelikankaaseen. Sitten kirjoin pikaisesti muutaman piston mustalla ja valkoisella langalla. Kun Bambi oli valmis ompelin patalaput kokoon.

Koon puolesta mallina oli hellassa roikkunut vanha patalappu. Leikkasin mallin mukaan vohvelikangaspalat ja pyyhepalat. Saumuroin ne yhteen ja käänsin lapun oikein päin auki jättämästäni kulmasta. Kulman ompelin käsin kiinni samalla kun ompelin siihen lenksun.

Itseasiassa pelkästä vohvelikankaasta tulisi nahkalenkin kanssa tosi kiva patalappu.

Bambin pilkut ovat tehty yhdellä pistolla ja solmulla. Vohvelikankaasta tuli kauniit patalaput.

Sydämen sisällä on vaipasta nypittyä vanua joka imee kosteutta melko hyvin .Sydän on kiva laittaa auton takaikkunalle imemään kosteutta. Vanhempi neiti kirjoi sydämen taustaun.

Kosteuden keräin vaipoista!

Ompelin minä muutakin! Oli pakko kokeilla toimiiko tämä kosteuden keräin tehtynä vaipoista.Vohvelikankaisen sydämen sisällä on vaippavanua. Nypin sitä pieniksi jääneistä vaipoista muuttuu geelimäiseksi aineeksi kun sen laittaa vesilasiin. Kokeile vaikka! Sydämen mallinen kosteuden keräin on tarkoitettu autoon takaikkunalle imemään kosteutta sisältä. Vaipan silikoonin pitäisi olla melko imukykyistä.

Tämä on Käsityöblogien

Joulukalenterin 7. päivän luukku.

6. Päivän luukku löytyy Madam B.C:n blogistaja huomenna 8. luukku Käsityöblogien joulukalenteri aukeaa täällä Lumisiivet-blogissa.

Ihanaa joulun odotusta!

Hyvää joulua!

Ompelin tytöille joulutunikat Suuri Käsityö-lehden AARREkidin kaavalla.

AARREkidin Kupla-mekko

Ompelin tytöille joulumekot AARREkidin designer-kaavalla, joka oli 12/ 2018 Suuri Käsityölehdessä. Tarkoitus oli ommella itsellenikin samisteluun samasta lehdestä löytyvällä aikuisten kaavalla, mutta ilmeiseti se on ruuhkavuoden kirous, kun kaikkea kivaa ei ehdi tekemään. Aikuisten kaava menee myös ehdottomasti testiin, sillä tunikat näyttävät tytöilläkin mukavilta. Tunikoihin tulee selkään hauska laskos ja leikkauksessa on hieman pyöreyttä. Tämä on kiva malli joille normaalit mekkokaavat ovat yleensä kapeita.

Ompeluun käytin saumuria ja viimeistelin ompelukoneen kaksoisneulalla. Pääntiet ompelin mustalla resorilla ja oikaisin napinläpien kanssa ompelemalla napit suoraan paitaan kiinni.

Ehdin onneksi ompelemaan college-setin Joulupuu-keräykseen.

Ai mistäkö on tämä ihana joustocollege?

Tämä on Tampereelta Tektiilipalvelusta ja se on heidän omasuunnittelema uutuus. Aivan ihana mustavalkoinen kuosi. Huomasitteko söpöt eläimet kuosissa?

Tämä vinkkinä y-tunnuksellisille ompelijoille, sillä Tektiilipalvelu on kangastukku. Toivottavasti tätä tulee jonnekin pian myyntiin muillekin ompelijoille. Laita kommentteihin vinkkiä jos kuosia tulee jossain vastaan. Sain palat testiin ommeltavaksi Tekstiilipalvelun Annalta.

Klikkaa tästä kurkkaamaan Tekstiilipalvelun vaatekankaat.

Collegepalasta ompelin myös setin Joulupuu-keräykseen. Toivottavasti on mieleinen.

Meillä tytöt tykkäsivät kuosista ja varsinkin tonttupipoista. Pienempi pyysi äitiä laulamaan, että neiti sai hyppiä tonttulaulun tahtiin.

Rauhallista joulua!

Uskaltaisikohan seuraavaksi vuodeksi tilata SK-lehden tulemaan. Huomasin hankkineeni (mies osti myös) melkein vuoden kaikki numerot irtonumeroina.

Loppiaisen tunnustukset: joulu yllätti taas!

Loppiaisena napostellaan viimeiset seinät Tähkäpää-piparkakkutalosta. Esittelyssä joulun 2018 itsetehdyt joululahjat. Neuloin pipoja ja sukkia joulupaketteihin ja kerron miten meillä meni ensimmäisen ruuhkavuoden joulu.

Pienin toivoi joululahjaksi Tähkäpää-kakun. Onneksi piparitaikinaa saa valmiina kaupasta. Ompelin tytöille frilla-mekot Roon yksivärisistä trikoista ja tuhosin pinkin Letin leggareiksi.

Tänä vuonna joulupaketteihin neuloin pipoja ja sukat. Joulu tuntui tulleen taas ihan yllätyksenä. Heräsin paria päivää ennen joulua, että tosiaan se jouluaatto onkin tässä ihan lähellä. Ensimmäinen ruuhkavuosi oli tehnyt jo tehtävänsä ja kotona oli kaikki valmistelut tekemättä. Työkaveri ihmetteli, että miten selviän.

Onneksi lahjapuolta olin ajatellut jo ajoissa sillä olin neulonut lahjoja pitkin syksyä. Ja viime tippaan ompelin siskolleni viittablazerin italialaisesta pukuvillasta vapaan ajan rippeillä. Tosin kaikki oli paketoimatta ja postittamatta. Kylpyhuoneen lattialla näkyi saavuttamaton pyykkivuori ja imurointiin päästäisiin vasta kun kaikki roju olisi lapioitu ensin paikoilleen muista huoneista. Pienin oli pyytänyt lahjaksi Tähkäpää-kakkua jo pidemmän ajan. Tämä loi jo vähän haastetta!

Äitini on taikuri ja pystyi joka vuosi luomaan joulun päivässä, mutta nykymaailmassa kun kaiken saa kaupasta, niin ei sen pitäisi olla edes niin vaikeaa. Tosin sinne kauppaakin pitää mennä ja tietää mitä sieltä haetaan. Ja se siivous ja sitten pitää kuitenkin valmistaa maidottomat kalat, rosollit, laatikot itse. Saahan to-do-listasta ihan loputtoman.

"Norsunkin voi syödä pala kerrallaan."

Annoin olla, vaihdoin asennetta. Ei kaikkea ole pakko saavuttaa. Mietin, että otan ison kupin kahvia ja kyllä tämä tästä. Ei joulu mikään maailman loppu ole. Jaetaan miehen kanssa hommat ja tehdään se mitä jaksetaan ja omalla painollaan. Tärkeintä on nyt, että lapsilla on kuusi ja niitä lahjoja.

Ja taas tapahtui se joulun taika ja yllättäen hommat olikin jo hoidettu pestyllä lattialle saattoi tuoda joulukuusen ja lapset katselivat lumiukkoa, kun laitoin laatikoita uuniin. Ja se Tähkäpää-kakkukin oli tehty ja muovit paketoitu. Laitoin jouluna viestejä, että lahjat odottavat postissa seuraavana arkena.

Meillä kaikilla on sama pelko tekemättömiä töitä kohtaan ja se kasvattavat sen vuoren mielessä melkein saavuttamattomaksi. Se on vain asenteesta kiinni ja lopulta parin minuutin hommat oli taputeltu. Mutta tosiaan sen norsunkin voi syödä pala kerrallaan.

Näitä pallerosukkia neuloin junamatkoilla, kun matkustin koulutuksiin. Ohjetta ei ole, ne vain syntyivät. Pampulat ovat tehty virkkuukoukulla neulonnan yhteydesssä. Lankana Suomen lampaan villa Novitalta. Tytöt askartelivat paketteihin vielä hienot kortit.

Neuloin itsellenikin viininpunaisen pipon Dropsin Merino Extra Fine-langasta. Tämä merinovillalanka on tämän hetkinen suosikkini ja sitä on ihana neuloa. Tätä pipoa neuloin työmatkalla Tornioon ja pinkki pipo syntyi koulutusmatkalla. Lanka on ihanan pehmeää ja se ei kutita.

Hyvä huomata nyt kun tätä syksynä hamstrasin täyteen hintaan, että joulun jälkeen tämä Dropsin Merino Extra Fine-merinovillalanka on nyt Adlibriksellä tarjouksessa 2,90 e kerä! KLIKKAA TÄSTÄ TARJOUKSEEN!

Neuloin Sik-sak-pipoa myös Suomen lampaan villasta. Alla oleva pipo on neulottu kahdella langalla Adlibriksen Alpacasta ja Baby-merinosta.

Sik-sak neulepipon idea on löytyy TÄÄLTÄ. Tässä pipossa sik-sak sarakkeita tulee 18 ja niissä on 4 oikein silmukkaa ja 2 nurin ja puikkokoko on 3. Kavennukset tapahtuvat nurin-kohdissa.

Piparkakkutaloon tein kohokuvioinnit pitsimuotilla. Kaulin valmiiseen levyyn pitsimuotilla kuvion ja sitten paistoin piparitornin pyöreät elementit kumotun pitkän kuivakakkumuotin päällä.

Tänään loppiaisena puramme kuusen pois. Koristelin kuuseen välipäivinä lisää valkoisia lasisia palloja joita löysin -70% alennusmyynnistä. En muista mihin oli osa palloista kadonnut viime vuonna, oliskohan ne rikkoutuneet vai oliko koristelaatikolla käynyt Kon Mari?

Hyvää uutta vuotta 2019 !

Lentoon lähdössä-mekko!

Ompelin ihanan mekon kevääksi töihin. Kuosin löysin Vimmalta ja se on viimeaikojen suosikkini.

Lentoon lähdössä- kuosi on Maija Louekarin suunnittelema kuosi Vimmalle. Kuosissa lukee "Kids are allright" . Ihana! Lämmittää äidin sydäntä.

Liian hyviä alennuksia?

Olen varmaan kertonut, että olen alennushaukka. Seurailen somea ja sieltä bongasin Vimman instan stooreista, että koko nettikauppa oli -40% alennuksella. Näitä alennuskoodeja on Vimman instassa ollut usein. Liian hyviä alennuksia, joten se pistää melkein huolestumaan. Olin tätä Lentoon lähdössä-kuosia jo himoinnut, se oli ihan pakko tilata joustocollegena ja trikoona. Tilaus oli tehtävä heti ettei vaan jää ilman. Laitoin sormet ristiin ja lupasin hiljaa, että seuraavan kerran tilaan täyteen hintaan. Klik. Klik.Sykähdyttävä kuosi jälleen kerran Vimmalta.

Kurkkaa Vimman-sivulle tästä!

En tiedä seuraako muut somekampanjanjoita yhtä suurella intohimolla kuin minä, mutta niitä on aika paljon. Kangasalehamstraus ei pidemmän päälle hyödytä ketään. Ei myyjää eikä ostajaa kun alekangas marinoituu kaapissa. Sitä ei aina osaa toivoa, että myyjälle jää katetta toiminnan jatkumiseen.

Osaan olla jo krantumpi kuosien suhteen ja tilaan vain jos se antaa kipinän aivolohkoon. Alkuhullutus on jo lientynyt. Ja kun paketti saapuu kangas pitää saada heti työn alle, muuten inspiraatio katoaa. Vähemmän on enemmän.

Kankaani mahtuvat edelleen kaappiin, vaikka ompeluaikani on vähentynyt. Vaatekaapissani tosin löytyy mekkoja pienen kaupan verran, mutta harvemmin tulee vaatetta ostettua kaupasta. Onhan nämä aika kivoja!

Minulla sattui ihan vahingossa olemaan mekon kuun väristäresoria. Se pilkistää pääntieltä.

Kaavatestailuja

Mekko oli taas kerran tehty 8/ 2017 Käsityö-lehden Lille-mekkokaavalla, johon nappasin Ottobre-lehdestä 5/2018 Autumn warmer-kaavan hihat. Pääntien siistin ihan vain resorilla ja pidensin helmaa polvien alle. Testasin samalla onnistuuko malli niin, että yhdistän yläosan ja alaosan kaavat toisiinsa ja leikkaan sivuista auki laskoksia ja taskuja varten. Tavallaan onnistuu, mutta leikkaamattomaan kohtaan tulee ryppy. Testailusta laitoin videota Instan storyyn. Kangasta meni 1,5 metriä.

Klikkaa Insta storyyn!

Minulla oli myös Namedin Breaking the Pattern-kaavakirja kätösissä, mutta mikään kankaistani ei jotenkaan tuntunut yhdistyvän kirjan kaavoihin ja ne eivät vain tuntuneet omalta. Ehkä se inspiraatio tulee vielä.

"Kids are allright"

Talvella riittää maalattavaa!

Mikä on lumimaalaus? Maalaisimme lumesta tehtyjä kakkuja lasten kanssa vesiväreillä.

Sain yhtenä päivänä idean, että maalataan lumikakkuja! Se oli hyvä keino houkutella lapsia ulos. Se oli oikein kivaa tekemistä lasten kanssa.

Mummi oli tuonut oikein isot vesivärit meidän tehomaalaustiimille ja tytöt olivat heti idean kuultuaan mukana! Jee!

Tein isolla ämpärillä lumikakkuja joita neitoset saivat taituroida. Tytöt maalasivat myös hiekkakakkumuoteilla tehtyjä eläimiä.

Meidän talviloma meni muuten flunssassa kotisohvalla.

Lumimaalaus on kivaa talvilomatekemistä.

Suloinen lumirapu.

Vanhempi teki hauskoja rapuja ympäri pihaa. Tätä rapugalleriaa piti lähestyä varovasti ettei tallo maalaamattomia teoksia.

Ihanaa viikonloppua!

Yksinkertaistetaan kaavaa vähän

Kaava on Namedin Lempi-mekko. Yksinkertaistin kaavaa hiukan.

Kun ommellaan joustamatonta puuvillaa, niin tuntuu että työvaiheita hypähtää esiin. Leikkelin ensin alkuun Namedin Lempi-mekon. Olin kaavan ostanut Eurokankaasta.

Klikkaa kaavaan tästä!

Ommeltavia yksityiskohtia oli melkoinen liuta ja oli jo melko tuskallista leikata kaikki kaavan mukaiset pienet osaset. Niiden leikkely oli minulta vienyt kaksi iltaa ja äitini oli ne kasannut pinoon. Ompelu tuskastutti jo valmiiksi ja en meinannut päästä käyntiin. Kaavassa oli myös ompeluohjeet englanniksi ja silmieni edessä hyppi liuta muurahaisia irvistellen, niin että selkeän lauseen jälkeen mietin mitä tuo suomeksi käännetty kohta tarkoittaa oikeasti suomeksi. Ja sen jälkeen lause jo hävisi sanamassaan ja aloitin tavaamisen taas alusta. Koko työ oli valloittanut meidän keittiön muutamaksi viikoksi.

Älä tee väkisin, tee mitä viitsit!

Päätin yksinkertaistaa sen mitä minä kaavasta olin hakemassa. Kaipasin mekkotakkia leggareiden kanssa pidettäväksi jonka voisi ommella Marimekon puuvillasta. Kasasin sivuun leikkaamani etutaskut, kaulukset ja muut kaikki ne pienet osat joiden ompelu ei tuota minulle erityistä iloa. Seuraavaksi karsin napinläpien ompelun, sillä ärsytti jo valmiiksi miten yksi napinläpi pilaisi lopulta koko homman, kun se vetäisi rintojen kohdalla. Nyt ohjeiden luku olikin jo helpompaa, kun ylimääräisestä oltiin päästy eroon.

Saumuroin mekkotakin osat yhteen surutta. Hihojen istuttamisessa pinnistelin ja harsin hihoihin rypytykset olkapäihin ja sen jälkeen saumuroin hihat kiinni. Helman, takin liepeet ja hihat huolittelin saumuroimalla ja kääntämällä nurjalle puolelle. Alavara, vyö, vyölenkit ja sivutaskut olivat minulle sopiva määrä ommeltavaa kaavassa ja minua ei haitannut vaikka taskujen suuhun ja vyöhön piti silitellä tukikangasta kiinni. Kun mallia oli yksinkertaistettu tarpeeksi tuntui ompelukin taas mukavalta. Minulla oli Roolta tilaamaan saumurilankaa ja on pakko kehua, että sen jälkeen tikki on ollut mielettömän siistiä!

Tee vanha loppuun, niin saat aloittaa uuden!

Suurin kimmokkeeni ompeluun oli se, että kun mekkotakki on valmis saan ompelukoneen pois taas pöydältä ja voin miettiä jotain muuta ommeltavaa. Yritän pitää säännön, että keskeneräiset työt ovat saatava valmiiksi ennen uuden aloitusta. Uuden jutun inspiraatio ajaa tekemään vanhan loppuun. Vaikka mekkoni alkutaival oli pitkälti kivireen vetämistä huomasin nauttivani ompelusta ja saavani siitä mielihyvää ja rauhaa.

Ja minusta mekosta tuli juuri sellainen kuin halusin! Kuosi on Marimekon Outletista löytämäni palanen ja en ole sitä aiemmin nähnyt missään. Unikko yhdistyy jännällä tavalla army-kuosiin. Tätä on kiva käyttää kevyenä takkina.

Kävimme Jyväskylän Viherlandiassa sunnuntailounaalla ja mies napsasi samalla muutaman kuvan. Siellä on edelleen hyvä lounas! Mukavaa viikkoa!

Onko sinulla luottokaava Marimekon puuvillan ompeluun? Ja onko vinkata minkä niminen Marimekon kuosi tämä on?

Mekko Kielo-mekkoa mukaellen

Ompelin oman mukaelmani Kielo-mekosta. Kaavana oli oma laatikkopaita johon lisäsin ulokkeet.

Kangas on ihanaa luomutrikoota Aarrekidiltä. Se tuntui tähän mekkoon juuri oikealta.

Minulla oli hyvin paha ompelujumi.
Oma vimmani oli kohdistunut talohommiin ja siinä illat menikin etsien uutta ja ihanaa uuteen kotiin. Ilmeisesti vimman määrä on vakio, mutta se kohde vain vaihtuu. Ompeluaika tasaa siis sopivasti luovuuden intoa, kun talosuunnittelussa mennään yli. Aina ei vain nappaa.

Onneksi vastaan tuli Namedin Kielo Wrapdress -mekko ja siitä se ajatus sitten lähti. Tuntui kun ompelujumalat olisivat puhkuneet minuun intoa. En ehtinyt tilailla kaavoja saati lähteä niitä piirtämään. Nyt oli kiire ommella! Otin laatikkopaitakaavani ja lisäsin siihen Kielon ulokkeet tosin kangasnuukuus iski ja ulokkeista tuli kapeammat. Sitten sakset käteen niks naks ja nopeasti paininjalan alle. Surrr..surrr. Ai, että tuntui taas hyvälle!

Mekossani on kankaana AARREkidin Stripe

Samalta seisomalta ompelin toisen samanlaisen ja sitten kyytiä saivat täytettä tarvinneet Marimekko-tyynyt. Sitten tikkasin parit shortsit, tyttöjen mekot ja sunnuntai iltana valmiiksi tuli miehen kesäpaita. Flow palkitsi pitkän jumin jälkeen.

Taloblogini löytyy täältä:

Tässä mallissa on parasta, että vyö tulee kapeimpaan kohtaan ja kummun kohdalla on kerroksia.

Tästä tuli kesän lempparimekko.

Kangasjämistä mekko taaperolle

Ompelin meidän Kesäheinälle mekon jämäpaloista. Paloista syntyi hihaton mekko helmaröyhelöllä. Hauska miten Noshin kuosit sopivat väreiltään yhteen. Lopussa kameratärppi ompeluksia kuvaavalle.

Mekon kuosi on Noshin harmaata Kuisketta ja puuterin väristä Talvinallea. Sopiiko sinusta yhteen?

Nosh-tilkkuja

Pääsiäisen ompeluhaasteena oli jämäpalat ja lähdin leikkiin mukaan kaivamalla palan Noshin harmaata Kuisketta.Kun kangasta oli niin vähän päätin tehdä hihattoman mekon jatketulla helmalla ja somisteilla. Noshin kankaat onneksi sointuvat yhteen ainakin väriensä puolesta, joten yllättäen Talvinalle oli paras Kuiskeen kaveriksi. Sain samalla kaksi kangasjämää käytettyä viimeistä tilkkua myöten loppuun.

Kaavana taas kerran OttoBren Pilkkukisu 1/2018, johon nyt tein vain pidemmän ja leveämmän helman. Se on ollut viimeaikoina peruspaidan luottokaava. Mekon takakappale on tehty kolmesta osasta. Ihan vain siksi, että kangasta oli jäljellä hassun muotoinen pala. Kaavan yläosa on halkaistu ja siihen on ommeltu epämääräiset kangaskaistaleet nappilistoiksi. Somistin napinläven kangastwistillä. Löysin Lontoosta ostamani takin varanapin ja se oli kuin tehty mekkoa varten. Nappi on utuisen harmaa ja takaa siinä on juuri tuota puuteria.

Viimeisestä nalletilkusta syntyi vielä rusetti. Rusettirenksu on saumuroitu yhtäaikaa kiinni helman kanssa ja se menee sopivasti nappilistan päälle. Röyhelöhelmassa on muutama laskos ja se on käännetty kaksoisneulalla. Röyhelökin on koottu paloista. Se leikattu kolmeen osaan nallejen mukaan yhdestä suorakaiteen muotoisesta palasta. Saumat jäävät hyvin laskosten alle piiloon.

Tilkkuhommat vievät enemmän aikaa, kun joutuu miettimään miten saadaan kangas riittämään. Siis ihan vain säätämiseen! Sain mekon valmiiksi vasta seuraavana viikonloppuna. Samassa ajassa olisi syntynyt parikin mekkoa ja leggarit. Kun ompeluun on vain vähän aikaa, niin nämä tilkkuhommat jäävät vähemmälle, mutta onhan nämä tilkutkin käytettävä johonkin.

Postauskin jäi vaiheeseen Kädentaitomessujen ja vieläkin vellovan mahataudin vuoksi. Muistakaa ihmiset nyt pestä käsiä!

Mekon takaosassa on söpö rusetti. Kaava on muokattu Ottobren Pilkkukisusta.

Twistinä on suikake napinläpeen.

Tiesitkö, että OttoBrellä on myynnissä myös lehdissä näkyviä kankaita! Huomasin, että heillä on myynnissä monta tuttua kuosia, jotka ovat jo valmistajaltaan loppuneet. Tämä vinkki tuli entiseltä naapurilta! Kiitos siitä! Täältä pääsee nettikauppaan!

Mekko on vielä hiukan iso, jotta se olisi kesähelteisiin juuri oikean kokoinen. Helmasta tuli oikein kiva!

Ompeluskuvia!

Itse en haaveile nyt kankaista vaan kamerasta. Tämä ompelu ja kuvaaminen kulkevat nykyään niin käsikädessä, kun tykkää jakaa kuvia ompeluksistaan FB:n ryhmissä, instassa ja blogissa. Meillä on käytössä Olympuksen E-PL 6 ja 25 mm/ 1,8 putkella. Äiti hommasi uuden kameran ja nyt alkaa itseä kiusaamaan omien kuvien "huonous". Arvatkaapa onko Hullutpäivät kohdentanut Olympuksen E-PL8 mainokset nyt juuri minuun? Oi voi! Onko pakko saada? Mentäisiinkö vielä näillä kuvilla? Nyt olisi kamera hyvään hintaan 449 e.

Hullareiden tarjoukseen pääset tästä!klik*